Matkataan Mutkitellen

Jättipandojen näkeminen on ollut yhtenä to-do-listamme kohteena jo vuosia. Kiinaan asti emme ole vielä ehtineet, eikä Euroopan pandatarhat ole osuneet reiteillemme.

Kuortaneella käymme säännöllisesti joka kesä. Läheiseen Ähtärin eläinpuistoon olemme suunnitelleet vierailua jo pitkään. Kun Lumin ja Pyryn muutto Ähtäriin varmistui viime talvena, päätimme että tänä kesänä nämä Ähtärin suunnitelmat on sitten toteutettava.

Jättipandojen tuloa ja ylläpitoa Suomessa ja etenkään Ähtäriin ei missään nimessä voi perustella taloudellisilla tekijöillä. Eikä myöskään näiden kahden pandan yksilökohtaisella hyvinvoinnilla tai ainakin toivoisimme heidän mieluummin elävän luonnossa vapaana. Pandat saatiin Kiinasta Suomeen valtiomme 100-vuotislahjana. Pandojen poliittinen lahjoittaminen ja lainaaminen kuitenkin onneksi lopetettiin Kiinassa jo 80-luvulla. Perustelut täytyykin etsiä jostain muualta. Pandoja koskevassa suojelustrategiassa yhteistyökumppaneilta edellytetään tieteellis-teknistä lisäarvoa pandojen suojelulle Kiinassa, sekä merkittävää panosta lajin tarhasuojeluohjelmalle.

Kiinan pandaohjelma on sijoittanut noin 50 jättiläispandaa maailman johtaviin eläinpuistoihin, jotta laji olisi turvassa, mikäli Kiinan kantaa uhkaavat tarttuvat eläintaudit muodostaisivat riskin pandojen hyvinvoinnille. Yksi pandapariskunta sijoitettiin Suomeen mm. siksi, koska meidän ilmastomme ja Ähtärin eläinpuiston metsäympäristö vastaa Kiinan Sichuanin vuoristometsiä. Suomen lumisen talven taittuminen valoisaan kevääseen toivotaan vaikuttavan myönteisesti pandojen lisääntymisvaistoihin.

Lumi ja Pyry ovat Suomessa osana pandojen lainaohjelmaa (Breeding loan agreement). Vastineeksi pandoista Ähtäri Zoo rahoittaa sopimusaikana pandavuoristojen luonnonsuojeluhankkeiden toteuttamista Sichuanissa. Työtä tukevat myös YK, Conservation International, WWF sekä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n lajiensuojeluohjelma.

 

Vierailu pandatalossa

Liput pandataloon voi ostaa etukäteen netistä, jolloin ne ovat halvemmat, ja samalla välttyy lippuluukulla jonottamiselta. Lippuja ostaessa pitää kuitenkin tietää aiottu vierailuajankohta, sillä liput myydään tiettyihin tunnin aikaslotteihin.

Pandoilla on lounasaika klo 13, joten ajoitimme oman slottimme siihen. Pienen jonottamisen jälkeen pääsimme sisälle pandataloon.

Ensimmäisenä pandatalossa oli Pyryn (Hua Bao / 华豹 ) tarha. Pyry istui sisällä ja popsi tyytyväisenä bambujansa. Meno on verkkaista ja kovin ihmismäisen oloista. Käpälien käyttö bambun käsittelyssä ja syömisessä oli aika näppärän näköistä.

Panda on tarkka siitä, mitä se suuhunsa pistää. Bambua, kyllä, mutta lajeissa on eroja. Pandat ovat todella nirsoja. Jokaisella yksilöllä on oma makunsa ja sekin voi vaihdella.

Panda syö  yli sata kiloa bambua viikossa ja tähän meneekin lähes koko sen heräilläoloaika. Bambu sulaa huonosti ja panda ulostaa jopa 40 kertaa päivässä eli aika usein 🙂

 

 

Popsittuaan parhaat päältä Pyry siirtyi ulkotarhan puolelle jatkamaan ruokailuaan. Pyry osasi suhtautua jopa ruokailuun pandamaisen rennosti.

Fasiliteetit pandatalossa olivat kunnossa sekä vierailijoille että pandoilla. Pandatarhat olivat sekä ulko- että sisätiloiltaan siistit ja tilavat. Kiipeilyyn ja leikkiin sopivia välineitä näytti olevan kivasti.  Pandat viihtyvät luonnossakin yksinään. Naaraspanda kaipaa fyysistä kontantia vain kerran vuodessa.

Syötyään puolisen tuntia Pyry vetäytyi ruokalevolle kotipesäänsä, jolloin siirryimme Lumin puolelle.

Lumi (Jin Baobao / 金宝宝 ) oli tässä vaiheessa saanut jo lounaansa nautittua ja köllötteli laverin päällä ihmetellen ympäröivää maailmaa.

Välillä toki piti kääntää kylkeä tai ainakin pään asentoa ja ihmetellä onko maailma toiseltakin puolelta samanlainen.

Pandat nukkuvat tai lepäilevät lähes koko sen ajan kun eivät syö. Pandat nukkuvat myös luonnossa aika paljon ihan jo säästääkseen energiaa, koska bambusta saatava ravinnon määrä on aika vähäistä.

Pandat nukkuvat missä ja miten vaan, mutta korkealla laverilla nukkuminen on niille mielusta. Panda nukkuu luonnossakin aika korkeilla paikoilla.

 

 

 

 

 

Juuri, kun olimme lähdössä päätti Lumikin liikkua laveriltaan alas tikapuita pitkin – tietenkin pää edellä. Laskeutuminen onnistui kuitenkin pandamaisen pehmeään tapaan.

Pandatalossa viihdyimme noin 45 min. Pandat olivat melko aktiivisia (pandoiksi…). Vierailun oikea ajoitus korostui lounastamisen nähtyämme, sillä pandat pitävät makaamisesta ja nukkumisesta.  (Käy vaikka katsomassa niitä pandalivestä.)

Pandatalon alakerrasta löytyy myös pandasairaala. Sairaalassa on varauduttu paitsi Lumin ja Pyryn hoitamiseen myös mahdollisten jälkeläisten hoitoon. Panda synnyttää yleensä kaksi poikasta mutta luonnossa kykenee huolehtimaan vain toisesta. Toinen pentu voidaan kuitenkin hoitaa alkuvaiheen yli keskoskaapissa ja myöhemmin palauttaa takaisin emolleen, joka tässä vaiheessa ottaa sen mielellään takaisin.

 

Ähtäri Zoo

Pandojen lisäksi Ähtärissä on edelleen myös muita eläimiä. Yhdistelmälipulla saa vain muutaman euron lisämaksusta pääsyn myös eläintarhan puolella. Eläinten aitukset ovat sijoittuneet noin 3 km metsäreitin varrelle. Pieni reitti kulkee vain osan matkaa, ja oikaisee pääreitin pidemmän kierroksen.

Kuumasta ilmasta huolimatta olimme täälläkin aika onnekkaita. Karhut olivat hyvin aktiivisia, etenkin jälkimmäisen karhutarhan kaksi pentua, jotka tappelivat uima-altaaseen pääsystä. Loput eläimistä lähinnä nukkuivat, ja hellepäivä verotti kyllä kävijöidenkin tahtia.

Lasten mieleen jäivät söpöimpinä kuitenkin puussa makoileva pikkupanda ja vesikko, josta näkyi tosin vain nenä sen nukkuessa kopissaan. Pikkupandalle oli tehty laveri kuuseen, jossa oli mukava köllötellä (kollaasin kuva vasemmalla ylhäällä).

Visiitistämme jäi hyvä mieli, ja etenkin lapset saivat konkreettisemman käsityksen näistä eläimistä. Pandavisiitti ei ollut ihan ilmainen, mutta taustoihin perehtyminen auttoi meitä ymmärtämään Ähtärin eläinpuiston osallistumista tämän lajin suojelutyöhön. Myös pandatalon ulkopuolinen varsinainen eläinpuiston kierros kannattaa käydä pitkän reitin mukaan!