Matkataan Mutkitellen

Kazakstan tuli matkustustietoisuuteemme vuoden 2017 Astanan maailmannäyttelyn myötä. Näyttely jäi käymättä, mutta matkakohde jäi kiinnostelemaan. Sittemmin pääkaupunki Astanakin jäi pois listalta, koska Air Baltic avasi tänä keväänä suoran lentoyhteyden Riikasta Kazakstanin Almatyyn. Helsingin lentoihin yhdistettynä vaihto Riikan lentokentällä oli nopea ja helppo. Ainoa negatiivinen puoli Air Balticin lennoissa oli se, että menolento oli perillä paikallista aikaa aamukahdeksalta, joka kannattaa huomioida hotellin sisäänkirjautumista varatessa. Meidän tulopäivämme hotelliin oli mahdollista varata early check-in. Aikaero Suomeen on kolme tuntia (+3h).

Almatyä lähestyessä tietää kaupungin olevan lähellä, kun loputtoman alavan tasangon jälkeen näkyy lumihuippuisia vuoria. Kaupunki on sijoittunut tasangon ja vuorten väliin.

Almaty on edelleen Kazakstanin suurin kaupunki, vaikka pääkaupungin statuksen se menetti 90-luvun lopulla Astanalle. Almaty tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia lähikohteita niille, joille pelkkä kaupunkiloma ei riitä. Tämä oli meille painava syy matkustaa tänne Stan-maiden hubiin.

Olemme yleensä melko huonoja perehtymään paikkoihin etukäteen. Yleensä syynä on yksinkertaisesti kiire. Toisaalta matkustustyyliimme on sopinut kokea ja tuntea jokin paikka ad-hoc -meiningillä enemmänkin kuin suorittaa pakolliset nähtävyydet. Oli syy mikä hyvänsä, Almaty yllätti meidät täysin – positiivisesti.

Kok-Tobe

Heti ensimmäisenä päivänä suuntasimme kohti Kok-Tobea. ”Green Hill” on kukkula Almatyn reunalla. Huipulle pääsee mutkaista autotietä bussilla, vaeltamalla polkua pitkin, tai mukavimmin kondolihissillä. Hinta on muutaman euron yli 5-vuotiailta.

Kukkulan päältä löytyy ravintoloita ja huvipuistolaitteita. Osa laitteista kuuluu ”viralliseen” huvipuistoon, mutta suurin osa laitteista näyttäisi olevan paikalle tuotuja yksityisten yrittäjien laitteita.

Lämpöä kyseisenä päivänä riitti reilusti yli 30 astetta. Vaikka puistossa saikin suurimmaksi osaksi olla puiden varjossa, jäi vierailusta vähän väsynyt fiilis. Edellisen yön lentokin painoi silmiä. Lapset tosin jaksoivat pomppia puolen tunnin slotin ”maailman parhaassa” pomppulinnassa, ja sen lisäksi kävimme koko porukalla pyörimässä maailmanpyörässä.

Muutamia eläimiä kukkulalta myös löytyi (”mini zoo”). Häkit ja eläimet olivat niin kurjan näköisiä, että juoksimme nopeasti niiden ohi.

Kok-Tobesta löytyy myös kuuluisa Beatles-patsas, vaikka tiettävästi yhtyeellä ei ole ollut mitään tekemistä kaupungin kanssa.

Kukkulalta rinteelle on rakennettu myös Almatyn surullisen kuuluisa TV-torni, jonka mahtipontisia rakennussuunnitelmia piti jo rakennusvaiheessa realisoida. Nykyisessäkin koossa se on uhannut romahduttaa koko vuoren rinteen kohdaltaan jalustansa massiivisuudellaan. Rinnettä tuettiin muutama vuosi sitten ja nyt tv torni, huvipuisto ja mäen päällä olevat ravintolat ovat taas tukevasti paalutettu ja turvallisia.  

Kok-Tobesta jäi posiviinen kuva, ja voimme hyvin suositella sitä. Ravintolat ja huvipuistolaitteet ovat avoinna pitkään illalla. Kesähelteellä visiitti kannaisi ajoittaa iltaan, jolloin paahtava kuumuus ei veisi ihan kaikkia voimia.

Almatystä löytyy myös muita huvipuistoja ja eläintarhoja, jotka jätimme kuitenkin välistä lukemiemme huonojen arvosteluiden vuoksi.

Liikkuminen Almatyssa

Kaikista matkustamistamme kaupungeista Almatyssä oli ehkä parhaat kadut kävellä, elleivät ne sitten olleet remontissa. Kävelytiet olivat leveitä ja aivan erillään autoliikenteestä. Lapsiperheen unelma.

Kaupungissa oli myös panostettu pyöräteihin. Kovinkaan montaa pyöräilijää emme nähneet, mutta merkittyjä pyöräteitä sitäkin enemmän. Useat hotellit vuokraavat tai lainaavat pyöriä ja kaupungista löytyy myös toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä, tyyliin ”Helsingin Alepa-fillarit”. Tällä kertaa emme kuitenkaan päässeet testaamaan pyöräilyä.

Vaikka pyöriä ei näkynytkään, niin potkulautoja, sähköpotkulautoja, monowheelejä ja vaikka mitä muita kulkineita tuli vastaamme.

Metrolinjoja Almatystä löytyy vain yksi. Linja on L-kirjaimen muotoinen, ja tuttuun kotimaiseen tyyliin sitä ollaan laajentamassa pitkällä aikataululla. Kokemuksemme metrosta oli täysin päinvastainen, kuin mitä olimme ennen matkaamme kuullut. Molemmilla kerroilla meitä tultiin henkilökohtaisesti palvelemaan sekä turvatarkastuksen että lippujen oston kanssa. Metro oli siisti ja luotettava, ja asemat erittäin kauniita.

Taksit vaihtelivat hintatasoltaan, mukavuudeltaan ja luotettavuudeltaan niinkuin takseilta voi vain odottaa. Über tai sen variantit toimivat täälläkin.

Panfilov Street Promenade

Kadun promenadisointi on uusi ja osittain edelleen keskeneräinen. Kadun varsilta löytyy erilaisia ravintoloita ja kahviloita. Myös leikkipuistoja löytyi riittävästi. Panfilov-kadusta tuli melkein toinen kotimme, ja täällä pystyi ihan vaan nauttimaan kahvikupin tai jäätelön äärellä ympäröivästä maailmasta. Muutama kojumyyjäkin oli tullut paikalle hellettä uhmaten. Katu on siisti ja todella tyylillä remontoitu. Tässä kadussa on kaikki potentiaali Ramblan veroiseksi promenaadiksi.

Arbat-kävelykatu

Arbat-katu on profiloitunut ostoskaduksi, ja täältä löytyykin useiden kansainvälisten kauppaketjujen liikkeet. Myös muutama paikallinen tai ainakin Euroopassa vähemmän tunnetun ketjun liikekin löytyi. Vaikka lämpömittari näytti reilusti yli 30 astetta, ja kalenterin mukaan elettiin elokuun alkua, oli kauppojen valikoimista lähes kaikki kesävaatteet loppu ja talvisesongin vaatteita aseteltiin jo täysillä esille. Tässä kuumuudessa talvivaatteiden näkeminenkin tuntui aika mahdottomalta ajatukselta.

Kadun varrella on etenkin iltaisin erilaisia esiintyjiä; osa suunnitellusti ja osa täysin spontaanisti. Kävimme täällä muutamana iltana syömässä; ruoka oli hyvää ja terassilla istuessa pystyi ruokaa odottaessa nauttimaan ympäröivästä katutaiteesta.

Tolebaev Street

Tännekin päädyimme täysin vahingossa. Katu oli ihanan varjoisa ja rauhallinen vaihtelu kuumaan ja hektiseen kaupunkielämään. Väliin katua kävellessä oli tunnelma kuin olisi kävellyt metsässä. Ainoa ”huono” puoli tässä kadussa oli se, että leikkipuistoja oli rakennettu parinsadan metrin välein ja koska kaikkia niitä oli pakko kokeilla, oli eteneminen aika   h-i-d-a-s-t-a.

Almaty tunnettiin aiemmin nimellä ”Alma-Ata”, joka on suomeksi käännettynä ”omenoiden isä”. Kaupungista löytyykin joka puolelta omenoita; omenapatsaita, omenan mallisia tuoleja ja vaikka mitä muuta. Omenapuut ovat – ihan tieteellisestikin tutkittuna – peräisin Kazakstanista, joten on ihan oikeutettuakin kutsua kaupunkia omenoiden kaupungiksi.

Omasta puolestamme voisimme kutsua tätä kaupunkia leikkipuistojen kaupungiksi, sillä missään maailmalla emme ole nähneet näin paljon ja näin hyväkuntoisia leikkipuistoja. Lasten leikkipaikat eivät olleet erotettu normaalista elämästä vaan ne olivat kaduilla, ravintoloiden yhteydessä ja puistoissa, siellä missä aikuisetkin viihtyivät.

Kazakstan mielletään yleensä luontokohteena, ja kaikki länsimaiset reissarit, joita tapasimme, olivat tulleet tänne uteliaisuuttaan lähinnä luonnon takia. Almaty sopii hyvin myös kaupunkilomailuun. Kivojen katujen, ravintoloiden ja fiilistelymahdollisuuksien lisäksi kaupungista näyttäisi löytyvän myös lukuisia museoita ja näyttelyitä. Vain hyvin harvassa paikassa oli ongelmia saada kontaktia englanniksi, ja yleensä löytyi aina vähintään yksi, joka kykeni kommunikoimaan kanssamme.

Ainoa negatiivinen kokemus Almatystä oli se, että jos Keski-Aasiaan tulee hakemaan eksotiikkaa, sitä täältä ei välttämättä löydä 🙂

 

Kohdeinfo kiteytettynä:

• Almaty on entinen Kazakstanin pääkaupunki. Kaupunki tunnettiin aiemmin nimellä Alma Ata. Vaikka pääkaupunki on nykyisin Astana, on Almaty edelleen maan suurin kaupunki.
• Kazakstan oli neuvostovallan alla, ja edelleenkin se on tulliliitossa Venäjän kanssa.
• Puhutuin kieli on Venäjä. Tekstit ovat yleensä sekä kyrillisillä että latinalaisin aakkosin. Kyrilliset kuitenkin etusijalla. Englannilla pärjää, mutta vain auttavasti.
• Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia Kazakstaniin.
• Finnair lentää suoria lentoja Astanaan, mutta Almatyyn ei ole suoraa yhteyttä Suomesta. Tunnettuja yhteyksiä on mm. Air Baltic (via Riika), Aeroflot (via Moskova) ja Turkish (via Istanbul), sekä Finnair – Air Astana -yhdistelmä (via Astana). Edullisimmillaan liput ovat noin 450 euroa meno-paluu (AirBaltic), tämän hetken tieto.
• Valuuttana toimii Kazakstanin Tenge (yksi Euro on noin 700 Tengeä). Kansainväliset luottokortit toimivat meillä kaikkialla Almatyssä.

Pieni palanen silkkitietä-sarjan muut osat: 
Eteläinen Kazakstan- autoilua ja luontokohteita 
Bishkek ja Ala Archan luonnonpuisto,Kirgisia 
Burana ja Issyk Kul, Kirgisia