Eilat – autiomaata ja palanen Punaistamerta

Israel on tuttu kohde jo lapsuudessa uskonnontunneilla kuulluista tarinoista. Toisenlaisia, mutta yhtä mysteerisiä tarinoita, kuuli lapsena myös elämästä kibbutseilla. Monet talven hedelmistä, kuten esimerkiksi appelsiinit, tulevat Israelista.  Israelissa on myös kovan tason huipputeknologiaa lukuisilla teollisuudenaloilla. Koska ennakkotietomme maasta olivat melko hajanaisia, oli melkein pakko mennä katsomaan, miltä maa oikeasti näyttää.

rauhankala-eilat-israel
Teemaan sopivia kalapatsaita oli kymmenittäin Eilatissa.

Air Baltic on aloittanut lennot Tel Aviviin, ja Riikan kautta yhteys on nopea ja helppo. Ainoa huono puoli yhteydessä on menomatka, joka sijoittuu yöhön. Keskiyöllä vaihto Riikassa, ja saapuminen Tel Aviviin aamulla klo 3.30 aamuyöstä. Tel Avivin lentokentältä ei löytynyt mitään yöpymismahdollisuutta tai hotellia lähimainkaan.

Tel Avivista pääsee Eilatiin joko bussilla tai lentämällä. Alkuperäinen tarkoituksemme oli siirtyä sinne bussilla. Busseja kulkee päiväsaikaan säännöllisesti (paitsi ei lauantaisin), mutta ne lähtevät Tel Avivin bussiterminaalista, joka on täysin toisella puolella kaupunkia. Taksit Israelissa ovat melkein Suomen hinnoissa, ja hotelliyöpymiset jopa kalliimpia.

Israelin sisällä lentää kolme lentoyhtiötä: El Al, Israir ja Arkia. Hinnat ovat melko edullisia ainakin kahdella jälkimmäisellä. Ainoa huono puoli tässä vaihtoehdossa oli se, että kotimaan lennot lähtevät eri terminaalista kuin kansainväliset lennot. Tel Avivin lentokentän (Ben Gurion) terminaalien 1 ja 3 välimatka on useita kilometrejä. Väliä kulkee shuttlebus, mutta vaihtoon kannattaa kuitenkin varata vähintään kolmisen tuntia jo senkin vuoksi, että maahantulo ja turvatarkastukset saattavat joskus ottaa aikansa. Yöunet olivat jo tuhottu, joten päätimme valita jälkimmäisen vaihtoehdon. Nukutaan sitten kun päästään perille.

Maija lentokentällä, Tel Aviv
Tel Avivin lentokenttä, ja vielä yksi lento edessä.

Saapumispäivä Eilatissa oli varsinainen toipumispäivä. Palautumista syksyn aloituksesta, työkiireistä, pakkaamisesta ja etenkin edeltävästä yöstä. Jaksoimme raahautua kahdesti uima-altaalle ja kerran syömään kaupungille, mutta muutoin näytimme aidosti zombiperheeltä.

Hotellimme Crowne Plaza Eilat kuului kategoriaan ”ihan kiva perushotelli”. Emme yleensä suosi isoja ketjuhotelleja, mutta jos Eilatissa haluaa huoneen suhteellisen läheltä merta ja suhteellisen läheltä kaupunkia, ei ole muita vaihtoehtoja.  Lapset pitivät hotellin uima-altaasta ja hotellin alueella iltaisin aukeavasta leikkipaikasta pomppulinnoineen. Me aikuiset arvostimme parveketta ja maisemaa sisäsataman yli merelle.

20181014_101330
Maisema hotellimme parvekkeelta

Vasta kunnon yöunien jälkeen Eilat alkoi valkenemaan meille paremmin. Kaupunki palvelee parhaiten ryhmämatkalaisia, joille hotellin ulkopuolelle järjestetyt matkat ja retket on organisoitu matkanjärjestäjän puolesta. Hotellista ei löytynyt ensimmäistäkään esitettä yhdestäkään alueen nähtävyydestä, saatika tietoa siitä miten sinne omatoimisesti pääsisi. Hotellin henkilökunnan englanninkielen taito oli välttävää, joten asiat piti (sai) selvittää itse.

Eilatin kaupungista löytyy muutama hiekkaranta.  Uimiseen rannat soveltuvat, mutta snorklaamiseen ne ovat aika tylsiä. Varpaita täällä kannattaa varoa, koska lasinsiruja tuntui löytyvän paljon kivien joukosta . Muutoin ranta oli suhteellisen siisti.

Rannalta löytyi sen sijaan muutama ihan rennon oloinen ravintola. Suosituksen saa ehdottomasti Avenue Beach Bar.

Varpaat ja lasinsirut, Eilet, Israel
Kaupungin lähirannassa oli melkoinen määrä lasinsiruja. Kengät kannattaa pitää jalassa uidessakin.

Eilat on shoppailijoiden paratiisi. Pieneltä alueelta löytyy paljon kauppoja ja valikoima on laaja; aina uima-asuista juhla-asuihin. Hintataso oli kuitenkin melkein Suomen tasoa. Eniten kuitenkin hämmästytti elektroniikkakauppojen määrä. Me emme tällä kertaa ostaneet yhtään televisioita, emmekä muitakaan kodinkoneita.

Yritimme kovasti olla ottamatta yhtään muovipussia kaupoista mukaan, mutta se tuntui olevan mahdotonta. Muovipussista kieltäytyminen oli asia, jota ei yksinkertaisesti ymmärretty. Huvittavinta oli kun toinen meistä ojensi ruokakaupan kassalla kaksi kestokassia ja pyysi pakkaamaan ostokset niihin. Kassa-apulainen otti kiltisti kassit vastaan ja pakkasi ne muiden ostosten mukana muovipussiin! Toimme ylimääräiset muovipussit matkamuistoina kotiin ja käytämme ne täällä roskapusseina.

Olimme päättäneet tehdä tämän matkan ilman vuokra-autoa, mutta jo toisena päivänä löysimme itsemme neuvottelemasta vuokra-autosta, tosin vain yhdeksi päiväksi. Tavoitteemme oli käydä katsomassa Red Canyonia, jonne neljän hengen retki joko ryhmämatkana tai taksilla olisi maksanut vähintään 80 € ohjatulla aikataululla. Toisaalta auton päivävuokra täydella vakuutuksella oli vain 55 € aamusta-aamuun diilillä.

20181016_102032
Red Canyon vaelluksen lähtöpaikka

Red Canyonille on vain noin 15 km ajomatka. Maisemat ovat melkoista hiekkaerämaata Egyptin rajaa pitkin kulkien. Vaellus kanjonilla jakaantuu kolmeen eri värillä merkittyyn osaan; vihreä, musta ja sininen. Värit eivät korreloi reitin vaikeuden kanssa ihan samalla tavoin kuin laskettelurinteiden kartoissa, vaikka hieman suuntaa antavatkin. Enemmänkin ne viittaavat reitin eri osiin helpottaen reitin hahmottamista. Parkkipaikalla on opastaulu reitistä, ja postilaatikosta saa ilmaisen reittikartan.

Alkuosa reitistä oli helppoa polkua. Muutaman sadan metrin päässä tulee heti vastaan kauniin vaaleanpunaisia kallioita. Osa kallioista on myös raidallisia.

Red Canyon 3, Eilat Israel
Reitin alkuosa oli melko helppokulkuista.

Reitti jatkui tästä kanjonin pohjaa pitkin, ja kanjoni alkoi samalla kapenemaan. Kanjonin seinämissä oli uskomattomia kerrostumia; hiekkaa, kiviä ja simpukoita. Matkalla kanjonin pohjaa alaspäin oli muutama korkeampi hyppy kiveltä alas ja sen lisäksi useita vaijeritikkaita. Tikkaissa laskeutumiseen piti keskittyä. Vaikka ne olivatkin melko hyvin kiinnitetty kallioon, olivat ne kuitenkin hieman vempuloita. Muutamassa kohdassa tikkaille päästäkseen piti ensin siirtyä kallioon kiinnitettyjen rautojen avulla sivullepäin. Lapset tykkäsivät!

Kanjoni on pohjaltaan aika kapea ja kiipeilemistä riittää

Käännöskohdan jälkeen kipusimme hieman ylöspäin, ja reitti jatkui kanjonin keskiosissa. Kapea uoma, jota olimme tulleet, näkyi allamme, ja korkeammat loivemmat rinteet yllämme. Polku oli paikoittain melko haasteellinen ja kapea. Välillä piti kulkea tukien kallion seinämään. Osaan kohdista oli asennettu kaide kulkua helpottamaan. Tässä kohtaa piti todellakin keskittyä joka liikkeeseen.

20181016_112824
Kapeissa paikoissa oli seinämään laitettu tukitangot. Hyvä niin, koska alaspäin oli suoraa pudotusta pahimmillaan toistakymmentä metriä. Lapsetkin noudattivat kiltisti ohjeita.       Huomaa edellämenevä seurue, jonka jäsenistä eräällä on kivääri mukana. Paikallinen varusmies.

Matkalla kanjonille sivutieltä peräämme kääntyi jäätelöauto, joka seurasi meitä aina puiston parkkipaikalle asti. Ennen reitille lähtöä olimme varmistaneet, että auto on paikalla vielä palatessamme. Mikä onkaan parempaa, kuin parin tunnin vaelluksen +35C asteisessa autiomaassa saada kylmä jäätelö! Jäätelöauton lisäksi muita palveluita alueelta ei löytynyt, eli vettä kannataa ottaa tarpeeksi mukaan jo kaupungista.

Jäätelöauto Red Canyonilla, Eilat, Israel
Jäätelöauto keskellä autiomaata!

Kaiken kaikkiaan Red Canyonin vaellus oli pituudeltaan vain muutaman kilometrin, ja aikaa siihen kului hitaasti edeten ja maisemista nauttien parisen tuntia. Vaellus oli mielenkiintoinen, maisemat uskomattoman hienot ja reitti kaikkine kiipeilyneen hauska. Runsaan metrin mittainen lapsi pystyi juuri ja juuri selviytymään pienellä avustuksella reitin haasteellisimmista kohdista, mutta tätä pienemmillä lapsilla raajojen ulottuvuus ei riitä siirtymiin.

Red Canyonilta suuntasimme takaisin rannikolle ja rantaa pitkin etelään. Etelämpänä lähellä Egyptin rajaa on Eilatin parhaat rannat, ainakin mitä tulee näkymiin ja koralleihin.

20181016_145001
Underwater Observatory Park. Tornin alla olevan tilan ikkunoista pystyi katselemaan koralleja ja kaloja luonnontilassa.

Ensin kuitenkin päätimme käydä näyttämässä lapsille tarkemmin mitä vedestä löytyy. Underwater Observatory Park on puisto, jossa voi tutustua vedenalaiseen elämään. Suosikkimme oli ufolta näyttävä torni, joka jatkui myös veden alle. Isoista ikkunoista pystyi katselemaan luonnontilaisia koralleja ja riutalla asustelevia kaloja. Puistossa oli lisäksi myös haiallas, kilpikonna-allas ja muitakin akvaarioita.

Edelläkuvattujen aktiviteettien jälkeen pääsimme viimein tekemään sitä, mitä olimme tulleet Eilatiin tekemään, eli sukeltamaan. Lapset ovat oppineet onneksi jo siinä määrin uimaan, että heidät voi vielä turvallisesti snorklaamaan avoveteen. Toki heillä oli päällä märkäpuvut, aikuinen mukana, ja vieläpä kelluttava pötkö, ”vesinuudeli”.

Lapset ja korallia, EIlat, Israel
Pienet snorklaajat tutkimassa koralleja. Aikuisten vastuulla on turvallisuuden lisäksi katsoa, että pienet räpylät eivät potki herkkiä koralleja.

Israelilla on sen verran lyhyt pätkä Punaisenmeren rantaa, että sen koralleja suojellaan aika intensiivisesti. Egyptin rajaa lähellä olevat rannat on merimerkein aidattu, ja ranta-alueelle on veneiltä pääsy kielletty. Toki heti aidatun alueen ulkopuolella on melko kiivas lasipohjaisten veneiden ralli. Rannalla on myös vahti, joka puuttuu aika aktiivisesti kovaäänisen kautta toimintaan, mikäli huomaa snorklaajan tai uimarin olevan väärässä paikassa.

DCIM100GOPROGOPR1213.JPG
Sukeltaja ihailemassa koralleja ja siellä asustavia värikkäitä pieniä kaloja

Laitesukeltamaan pääsimme vuorotellen, toisen snorklatessa lasten kanssa. Isoja kaloja Eilatin rannoilla ei ole, pienempiä jonkinverran, ja näissä näkyvyyksissä korallit ovat kyllä aina upeita.  Shulamit’s Eilat Diving Adventures saa meiltä suosituksen; varusteet olivat hyvät, palvelu mukavaa ja ryhmän koko sukelluksilla sopivan pieni.

DCIM100GOPROGOPR1236.JPG
Sukeltajat palaamassa sukellukselta

Alkuperäinen suunnitelmamme oli mennä käymään Jordanian Petrassa. ”Eilatista on helppo tehdä päivämatka Petraan” lukeekin kaikissa matkaoppaissa. Helppoahan se varmaan on, mutta ei halpaa. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen saimme viisumeista, pääsymaksuista, maastapoistumismaksuista ja siirtymisistä hintalapuksi jo noin €250/henkilö. Tulimme siihen tulokseen, että tällä matkalla jätämme Petran ja Wadin välistä, ja tulemme uudelleen ihan omalle matkalle Jordaniaan sitten joskus.

Eilat jätti kaupunkina meille ehkä vähän kolkon kuvan. Hotellit ja palvelut ovat yhtäällä, ja parhaat uimarannat kilometrien päässä toisaalla. Omatoimimatkaajalle paikka on haasteellinen, ellei sitten ole omaa autoa käytössä.  Toisaalta saimme tehtyä kaiken mitä halusimmekin; yhden vaelluksen autiomaassa, sekä yhden sukelluksen.

 

Israelin kolmen meren tourneen muut osat:
Kuollutmeri – kelluntaa ja seikkailua israelilaisilla busseilla
Lapsiperheen pikamatkat – Jerusalem ja Betlehem yhdessä päivässä, 
ja päälle sapatti Tel Avivissa

 

 


11 thoughts on “Eilat – autiomaata ja palanen Punaistamerta

  1. Juu, eipä tosiaan ole mikään helppoa tai etenkään halpaa lähteä Eilatista Petraan. Koko Petran reissu on jo itsessään melko raskas, joten ei siihen päälle tarvitse haalia enää mitään raskaita siirtymiä.Omana reissuna parempi.

    Noista korallaeista. Marsa Alamissa Egyptissä on todella hyvät ja hienot sukellusmestat. Eli jos Egyptin puoli kiinnostaa, niin suosittelen sitä.

    Liked by 1 henkilö

    1. Sen verran jäi Petra harmittamaan, että sinne pitää kyllä oma matka vielä tehdä. Egyptin korallit vähän pohjoisempana ovat tulleet vähän liiankin tutuiksi jokunen vuosi sitten mutta Marsa Alamin seutu on vielä korkkaamatta.

      Tykkää

  2. Tulin mielenkiinnosta lukemaan tämän jutun, koska olen itse käynyt Eilatissa 1999 ja silloin se oli aika tylsä paikka. Olin ollut ennen tuota Eilatin matkaa muualla Israelissa, kun suoritin aikoinaan rippikoulun siellä ja Genesaretin seutu ja Jerusalem olivat jääneet mieleen tosi mielenkiintoisina paikkoina. Olen miettinyt, että onko Eilat paljon muuttunut, jos vaikka menisi lasten kanssa käymään. Juttusi perusteella vaikuttaisi, että Eilat on edelleen turisteja varten rakennettu lomakylä. Omasta matkasta jäi kyllä mieleen tosi hyvät paikalliset ruoat.

    Liked by 1 henkilö

    1. Eilat on valitettavasti vähän liikaa turisteille rakennetun oloinen mutta toisin kun naapurimaassa Egyptissä Eilatin turistit näytti suurelta osin olevan omasta maasta. Liikkuminen lasten kanssa oli helppoa ja kaikki kaupat/ravintolat/lähimmät uimarannat olivat kävelyetäisyydellä. Kaikki aktiviteetitkin saatiin järjestymään mutta ehkä vähän enemmän työtä se vaati kuin ollaan totuttu. Mutta sitähän matkustus on.
      Rippikoulu Israelissa on varmaan ollut kokemus. Jerusalem oli hieno mutta Genesaretin seutu ja muu pohjois-Israel jäi meillä vielä seuraavaan kertaan.

      Tykkää

  3. Katsoin jo kuvia, että ahaa, kävitte samalla Petrassa. Kanjoni näyttää ihan samalta kuin matka Petrassa temppelialueelle. Kiinnostavaa nähdä myös tällainen puoli Israelista. Olen itse kierrellyt lähinnä historiallisia paikkoja ja tykkäsin kyllä tosi paljon.

    Liked by 1 henkilö

    1. Red Canyonin vaellus tuli agendalle Petran peruutuksen lohdutuksena, mutta pitää sanoa, että oli kyllä sinällään hieno. Israelissa tuntuu olevan monta puolta ja sen takia se onkin niin mielenkiintoinen kohde!

      Tykkää

    1. Hyvä huomio tuo dilemma isojen vesieläinten laittamisessa akvaarioon. Näin sukeltajina asiaa katsovina näkisimme koko vesieläinrevohkan mieluummin siellä riutan suojissa myös. Samaan realistiseen hengenvetoon voisi todeta, että onkohan riuttojen suojelun motiivi matkailun edistäminen vai aito luonnonsuojelun toive..? Turismiliiketoimintahan sen haialtaankin motiivina loppukädessä on. Hatarana toiveen muruna voimme huomata, että ainakin keskustelu, ehkä teotkin, asioiden eteen lisääntyvät.

      Tykkää

    1. Esitteiden ja retkijärjestäjien puute meitäkin ihmetytti. Tel Avivissa niitä oli jokapaikassa, samoin kuin Jerusalemissa ja Eilatissakin todennäköisesti on mutta ei meidän hotellissa tai meidän kulkemilla reiteillä näkynyt ainuttakaan. Netistä kyllä löytyi mutta sieltä löytyi myös sitten se autovuokraamo. Eilatissa rantakohteille pääsee kivasti bussilla mutta jos haluaa mennä Red Canyonille tai muille sisämaan luontokohteille niin bussit jättävät vähän turhan kauaksi kohteelta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s