Matkavuosi 2018 – mitä jäi mieleen, mitä opimme, mikä avasi silmiä?

Vuosi 2018 on vienyt meitä taas hienoihin maisemiin. ” Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä” – ei, häitä ei ole ollut mutta olemme päässeet vierailemaan uusiin maihin ja toisaalta olemme käyneet vanhoissa tutuissa paikoissa, löytäen kuitenkin uusia näkökulmia asioihin.

Wild horses
Villihevosia Ala Archan luonnonpuistossa, Kirgisiassa

Matkustamisessa, kuten monessa muussakaan asiassa, ei ole yhtä oikeaa tapaa nauttia siitä. Jokainen nauttii omalla tavallaan ja tärkeää on löytää se oma tapa nauttia siitä. Meidän tapamme matkustaa, tai löytää elämyksiä paikoista, joissa vierailemme, on tämän vuoden aikana vain vahvistunut. Luonto, luonnossa liikkuminen ja aktiviteetit ovat ne, joiden kautta me hahmotamme paikkoja. Ihmiset ja paikallinen kulttuuri löytyvät hyvin yksinkertaisista arjen asioista.

Ehkä olennaisin muutos tapaamme matkustaa löytyy lastemme kasvun kautta. Toisaalta tämä on luonnollista kehitystä: lapset eivät tarvitse enää erityisiä lastenhoitoon liittyviä tarvikkeita. Vaipat, rattaat jne. ovat taaksejäänyttä elämää. Lastenruokia emme olekaan koskaan raahanneet kotoa, mutta nyt niitä ei tarvitse kohteissa huomioidakaan. Sanonta ”nälkäinen lapsi syö vaikka paikallista ruokaa” ei ole pelkkä huumoripläjäys. Näistä perusasioista edistyneempiä tilanteita syntyy, kun lapset alkavat kysellä erilaisten kulttuurien piirteistä. Ja mikäs sen mukavampaa, kuin tutustua uuteen maahan vaikkapa laittamalla lapset leikkimään paikallisten kanssa! Parhaassa tapauksessa pääsee itsekin vaihtamaan kuulumisia heidän vanhempiensa kanssa.

Panfilov leikkipuisto
Leikkiä paikallisten lasten kanssa Almatyn keskustassa.

 

Don’t listen to what they say. Go see.

Vuosi 2018 alkoi Kiovassa. Näimme paljon paikkoja ja asioita, jotka olivat tuttuja mm. viimeisten vuosien uutisista. Toisaalta meistä aikuisista oli hauskaa seurata uuteen maahan tutustumista lasten silmien kautta: pakkasukot ja -akat, joulunvieton erot Suomeen verrattuna, ja mahtipontiset rakennukset kirkkojen ja valtion rakennusten myötä. Tai ihan vaan huomio juuri lukemaan oppineelta lapselta kirjainten erosta kotimaamme aakkostoon verrattuna. Kiova itsessään on aliarvostettu kohde pelkästään saavutettavuuden osalta. Suorat kaksituntiset lennot suomalaisittain vähän tunnetulla UIA-lentoyhtiöllä, joka käyttää kokolailla samaa konekalustoa kuin Finnair. Edukas hintataso mahdollistaa mukavan viikonloppukohteen.

20171230_180407
Sofian katedraali Kiovassa vuodenvaihteessa 2017-2018.

 

Often finding meaning is not about doing things differently; it is about seeing familiar things in new ways.

Aina ei tarvitse mennä uuteen paikkaan kokeakseen jotain uutta. Uutta voi kokea myös vanhassa tutussa paikassa. Asioita voi katsoa ihan uudesta näkökulmasta tai niihin voi perehtyä syvällisemmin.

20180223_111436
Aavistuksen off-pisteen makua Sälenissä. Sumun taikoma huono näkyvyys lisäsi tosin erämaan tuntua.

Sälenin hiihtomatka Ruotsiin oli meille toinen lomamme samassa kohteessa. Tuttua tässä matkassa oli oikeastaan vain ajomatka kotoa kohteelle. Majoitus oli jättisuuren keskuksen eri puolella, ja lasten laskettelutaidon kohentuessa meille oli tutussa kohteessa avautunut ihan uusia mahdollisuuksia. Emme ole varsinaisesti off-piste -laskijoita, mutta ohjatut ”edge-of-piste” -reitit antoivat pientä seikkailun makua – ja luontoa! – meillekin, saati lapsille. Lapsille riittää tosin vielä Peuramaakin monta vuotta 🙂

pyöräilyä Jurnalan rannalla
Pyöräilyä Jurmalan rannalla

Jurmala yllätti meidät aktiviteettien runsaudella. Paikka tunnetaan rannastaan, mutta ranta-aktiviteettien lisäksi ehdimme pyöräillä, kiipeillä, patikoida ja testata paikallisen kylpylän. Enemmänkin tekemistä olisi ollut, mutta aika loppui tällä kertaa kesken. Latviassa on paljon muitakin luontokohteita ja tänne on Etelä-Suomesta helppo tulla.

 

I’m in love with cities I’ve never been to and people I’ve never met.
– John Green

Kesällä avarsimme maailmankuvaamme ja matkustimme Keski-Aasiaan.  Ennen tätä vuotta emme tienneet näistä ”stan-maista” oikeastaan yhtään mitään. Tietämättömyys onkin hyvä syy lähteä katsomaan, mitä sieltä löytyy.

20180719_171448
Almatyn keskustan puistoinen kävelykatu

Kazakstan on luontomatkaajalle aivan uskomattoman upea maa. Lumihuippuisten vuorien, kauniiden järvien ja loputtoman tasangon näkyyn ei silmä kyllästy. Almaty puolestaan yllätti meidät viihtyisyydellään; eläviä kävelykatuja, kivoja kahviloita ja leikkipuistoja lähes joka kadun kulmassa. Kaupunkina hyvin länsimaisen oloinen. Ihmiset jakavat suomalaisen mielenluonteen: palvelu toimii, kohteliaisuus on asiallista muttei ylenpalttisen runsasta.

DCIM104GOPROGOPR0891.JPG
Rentoutumista Charyn -joella kuuman kanjonivaelluksen jälkeen.

Kirgisiasta löytyi hieman enemmän eksotiikkaa kuin pohjoisesta naapurimaastaan Kazakstanista, ja tietyille raja-alueille ei ehkä ole ihan turvallista matkustaa (länsi-, lounas- ja eteläpuoli noin pääpiirteisesti). Pääkaupunki Bishkek ei meitä viehättänyt, paitsi tapaamiemme ihmisten ystävällisyydellä. Miinuksena voisi mainita korruption, joka turisteille näkyy erityisesti poliisien toiminnassa. Luonto sitävastoin on käsittämättömän kaunista; korkeita lumihuippuisia vuoria, keskellä maata sijaitseva uskomaton Issyk Kul -järvi, ja vapaina kulkevia hevoslaumoja! Lapsetkin löysivät taas kavereita 🙂

 

20180721_184620
Lumihuippuisten vuorten ympäröimä Issyk Kul -järvi

Silkkitie oli oikeastaan ainoa asia, jonka ennen matkaamme Keski-Aasiasta tiesimme. Siitä on nykyisin jäljellä enää vain tarinoita, vaikka brändinä se näkyykin kautta alueen.

 

It is not down in any map; true places never are.
– Herman Melville

Matkan ei aina tarvitse olla pitkä tai suuntautua kauas. Ihan läheltäkin löytyy upeita kohteita. Geokätköily on lähikohteiden suhteen mitä parhain harrastus. Yleensä upeimmat luontokohteet on varustettu geokätköllä tai useilla sellaisilla, mutta pitkin vuotta upeita paikkoja  löytyi ihan vaan geokätköilemällä ilman selkeämpää kohdetta Helsingin, Espoon ja Sipoon lähisaarista tai –metsistä. Näistä harvemmin jaksamme kirjoittaa kokonaista blogia, mutta seuraamalla meitä instagramissa tai facebookissa näistäkin pääsee osallisiksi.

Krokholmen
M/S Merilevä Krokholmenin pohjoisrannassa Vuosaaren eteläpuolella.

 

Fröknarna
Luonnon oma leikkipuisto talvisessa metsässä.

 

I haven’t been everywhere, but it’s on my list
– Susan Sontag

Joskus matka realisoituu ideasta toteutukseen hyvinkin nopeasti. Toisinaan mukavalta tuntuva idea hautuu useita vuosia syystä tai toisesta, kunnes sen aika tulee. Tänä vuonna saimme ainakin kaksi näistä to-do -kohteista toteutettua.

 

37101527_10155862945114141_3310890151323893760_n
Pyry ottaa syömisen aika rennosti.

Ähtärin eläinpuisto on lähellä hyvän ystävämme kesäpaikkaa. Vierailua eläinpuistoon on suunniteltu jo useampana kesänä, mutta tänä kesänä sinne oli päästävä. Jättiläispandat Lumi ja Pyry olivat juuri niin suloisia ja laiskanoloisia kuin osasimme kuvitella. Perehtyminen pandojen suojeluohjelmaan, jonka kautta Lumi ja Pyrykin olivat Suomeen muuttaneet, avarsi uuden näkökulman koko pandapopulaation uhanalaisuuteen.

Lapset ja korallia, EIlat, Israel
Koralliriutta Punaisellamerellä

Israel on kohteena ollut pitään meidän to-do-listalla, mutta matkan toteutuminen on jostain syystä aina lykkääntynyt. Vaikka maasta on kuullut hyvinkin paljon, pääsi kohde yllättämään meidät positiivisesti. Eilat jäi mieleen paikkana, jossa ensimmäistä kertaa koko perheemme pääsi sukeltamaan koralliriutalla. Lapset snorkkeleilla ja aikuiset vuorotellen laitteilla.

Jeesuksen syntymäpaikka
Jeesuksen syntymäkohta Betlehemissä

Tunne, joka valtasi käydessämme historiallisilla kohteissa Jerusalemissa, mutta etenkin Betlehemissä, oli jotenkin käsinkosketeltava. Tarinat vanhoista koulukirjoista tuntuivat todellisilta.

Toisaalta keskustelut palestiinalaisen taksikuskin kanssa elämästä Israelissa, hänen kuljettaessaan meitä Jerusalemista sekä Betlehemiin että Tel Aviviin, olivat mielenkiintoisia ja antoivat perspektiiviä asioiden ymmärtämiseen. Viikko ei riitä Israelin kiertämiseen eikä kokemiseen – tänne on vielä palattava takaisin.

Remember that happiness is a way of travel – not a destination.
-Roy M. Goodman

Aina kaikki ei suju niinkuin suunnittelee. Uudelle vuodelle oli matkakohde valittu ja viimeistelyä vaille varattukin, kunnes tuli mutkia matkaan. Yksi tiimistämme katkaisi kätensä. Mutta jos ei yksi aktiviteetti onnistu, niin sitten valitaan toinen. Seurasi odottelua ja etsimistä, kunnes loppujen lopuksi matkakohde valikoitui. Muutaman päivän ehdimme kierrellä Etelä-Ranskassa Rivieran maisemissa, ennen kuin vuosi 2019 otetaan vastaan Nizzassa.

 


6 thoughts on “Matkavuosi 2018 – mitä jäi mieleen, mitä opimme, mikä avasi silmiä?

  1. On aivan mahtavaa, kun lapset kasvavat ja heidän kanssaan voi ryhtyä toimimaan matkoillakin eri tavalla: mukaan ei tarvitse enää valtavaa lajitelmaa tavaroita, ja he pystyvät osallistumaan toimintaan aikuisten rinnalla. Toisaalta esimerkiksi leikkipuistot ovat tuoneet meidän matkoihin todella paljon uusia ulottuvuuksia, kun niissä yleensä tutustuu myös paikallisiin ihmisiin. Onkin aina kova järkytys lähteä matkaan ilman lapsia, kun ei saa missään sitä ystävällistä erikoiskohtelua, jota lapset vetävät puoleensa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Hei. Vuokrasimme auton Kazakstanista, ja menimme sillä Almaty-Bishkek -ajoreitin meno-paluun. Lentäminen olisi tosiaan yksi vaihtoehto myös, mutta kauneimmat maisemat näkee maaseudulla ajaen. Sinne vaan, hienoja paikkoja tosiaan! 🙂

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Elina / elinanmatkalaukussa Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s