Färsaaret
Paikka, jossa yhdistyy Norjan rannikon jylhyys ja Islannin mystiikka. Maisema oli samalla niin ihanan vihreää ja jotenkin niin karua. Saaret kohoavat jyrkkäreunaisina ylös merestä, ja rantaviivaa rikkoo syvällä virtaavat purojen uomat ja erikokoiset vuonot.
Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta alueella on melko laaja itsehallinto. Vasta matkaa suunnitellessa meille selvisi myös se, miksi Färsaarista puhutaan aina monikossa. Saaristo muodostuu kaikkiaan 18 isommasta saaresta. Viisi saarista on yhdistetty toisiinsa joko sillan tai tunnelin kautta. Muihin saariin kulku tapahtuu erilaisilla säännöllisesti liikennöivillä lautoilla. Kaikenkaikkiaan saaria alueella on lähes 800.
Färsaarelaisen lentoyhtiön Atlantic Airwaysin lentokone Vágarin lentokentällä.
Färsaarille pääsee lentämällä paitsi Tanskasta, myös Norjasta, Skotlannista ja Islannista. Me lensimme saarille Kööpenhaminan kautta Atlantic Airwaysillä, joka on Färsaarten oma lentoyhtiö. Kolmen Airbus-lentokoneen lisäksi Atlantic Airwaysillä on laivuessaan myös helikoptereita. Airbusit tahkovat Euroopan kaupunkikohteita, ja koptereilla hoidetaan liikennettä saarten välillä ja erinäisiä viranomaistehtäviä.
Lentäen Färsaarille pääsee myös SAS:n kyydissä, lisäksi säännöllinen lauttayhteys kulkee Färsaarilta sekä Islantiin että Tanskaan. Autot tuodaankin näillä laivayhteyksillä tänne.
Vágar
Vágar on pinta-alaltaan Färsaarten kolmanneksi suurin saari Streymoyn ja Eysturoyn jälkeen. Färsaarten lentokenttä sijaitsee Vágarissa, joten useimmille turisteille se on ensimmäinen kosketus saariin. Kiitotie päättyy järveen, ja jarrutusvaiheessa saa todellakin toivoa, että jarrutus onnistuu. Itseasiassa matkustajan vinkkelistä kiitotie näyttää päättyvän mereen, mutta Färsaarilla on myös järviä.
Olimme vuokranneet auton, hyvin pienen sellaisen. Mahduimme nipin napin Toyota Aygoomme kahden laukkumme kanssa. Onneksi lapset ovat vielä aika pienikokoisia 🙂 Pienestä koosta huolimatta auto toimi aivan täydellisesti meidän tarpeisiimme.
Ensimmäisenä päivä Färsaarilla ajelimme ympäri Vágarin saarta ja yritimme ymmärtää mihin olimme oikein tulleet. Maisemat olivat niin satumaisen upeat, että kokonaisuutta oli jotenkin mahdoton käsittää.
Gásadalur
Ensimmäinen käymämme kylä lentokentän jälkeen oli Gásadalur Vágarin saaren luoteisnurkassa. Kylä on vehreiden niittyjen keskellä jyrkkien rantakallioiden päällä. Taloja kylässä on kymmenkunta, osa hauskasti turve-/ruohokattoisia. Täydellinen paikka aloittaa Färsaariin tutustuminen! Tie tähän kylään on rakennettu vasta vuonna 2004, eli elämä kylässä on vielä toistaiseksi suhteellisen autenttista. Tämä on paikka, jota en ehkä suosittelisi korkean paikan kammoiselle, mutta kaunista siellä oli.
Kylän suurin nähtävyys on kuitenkin Múlafossurin vesiputous. Vesiputoukselle on muutaman sadan metrin patikointi merkityltä parkkipaikalta, joka sijaitsee kylän reunalla.
Putouksille tulimme tietä pitkin, mutta takaisin kylään palasimme pellon ja kylän läpi. Paikallinen mies pesi painepesurilla keskellä kujaa teurastettujen lampaiden päitä. Ei ehkä se kaikkein suloisin näky, mutta sitä autenttisuutta hakevalle aito kokemus.
Kylässä oli myös kivannäköinen kahvila, Cafe Fjorooy, johon poikkesimme. Tarjolla oli pientä suolaista ja makeaa. Annokset olivat todella hyviä ja todella pieniä. Kahvila oli tunnelmaltaan lämmin, ja maisevat täältä ovat aivan uskomattomat. Kannattaa poiketa.
Sørvágur
Kylä heti lentoaseman takana on nimeltään Sørvágur. Pieniin kyliin verrattuna tämä näytti jo ihan suurelta. Ja onhan siellä jopa yli 1000 asukasta.
Kylästä löytyy majoitusta ja museoita, mutta niistä emme tällä kertaa olleet kiinnostuneita. Myös ainakin kaksi kahvilaa näytti olevan pääkadun varrella, joista tosin kumpikin vielä toukokuun alussa odotti sesongin alkamista.
Kylässä sijaitsee paitsi lentokenttä myös lauttasatama. Lautat Mykineksen saarelle lunnien spottailuun, samoin kuin muille pienille läntisille saarille lähtevät Sørvágurin satamasta.
Sørvágsvatn
Vágarin suurin järvi on Sørvágsvatn. Pitkulaisen järven toisen pään kohdatessa meren vesistöjen väliin jää vain kapea kaistale, mutta näiden vesistöjen korkeusero on melkoinen. Bøsdalafossur vesiputoukselle ja viereiselle Trælanípan-niemelle pääsee vaeltamaan, mutta tämä vaatii erillisen luvan. Maisema kuvien perusteella olisi upea, mutta tällä kertaa meille riitti muitakin vaelluskohteita. Lisäksi Vágar- päivänä alkoi aika ja energia muutenkin loppumaan kesken, joten tämä kohde jäi tällä kertaa näkemättä.
Pitkulaisen järven toisessa päässä on myös nähtävyys. Vedestä nouseva hevospatsas. Tämä mysteeriseltä näyttävä patsas liittyy paikalliseen kansantarinaan Nykur-nimisestä olennosta, joka houkuttelee ihmisiä hevosen muodossa mukanaan järven pohjaan. Kannattaa varoa!
Sandavágur
Päivän viimeisenä kohteena tutustuimme Sandavágurin kylään. Tai itse kylä toimi vain lähinnä kiintokohtana vaellukselle Trøllkonufinguriineli (Peikottaren) sormiin. Tänne meidät houkutteli paitsi mysteerinen näkymä myös paikalta löytyvä geokätkö. Näköalapaikalle pääsi, kun uskalsi ajaa hyvin pientä, kapeaa ja kuoppaista tietä pitkin tovin, ja tämän jälkeen patikoida vielä toinen tovi.
Sormet löytyivät, samoin kätkö. Polku kulki niityn laitaa, toiselta puolelta pikotti meri muutaman kymmenen metrin pudotuksen takana, jos uskalsi katsoa. Lampaita oli polulla ja polun vieressä, ja lämmin tuuli puhalsi mereltä. Tässä kohtaa aloimme pikkuhiljaa ymmärtämään mikä paikka tämä Färsaaret oikein on.
Lampaita oli ihan kaikkialla. Tämä ei ole ihmekään, koska saarilla on kaikkiaan 70,000 lammasta, eli 20,000 enemmän kuin ihmisasukkaita. Färsaaren lammas on ihan oma lammasrotunsa ja ne ovat sopeutuneet laiduntamaan näissä maisemissa ympäri vuoden. Lampaat ovat rauhallisia luonteeltaan, mutta lähelle ne eivät päästä. Lasten kovasta yrityksestä huolimatta lampaat eivät antaneet silittää, ei hitaasti lähestymällä tai lahjomalla, eikä edes perässä juoksemalla.
Jos… ne lunnit!
Ainoa, joka jäi Färsaarten länsiosassa tekemättä oli retki Mykinoksen saarelle. Ja ilman tätä retkeä jäi myös lunnit tältä kertaa näkemättä. Tähän aikaan vuodesta näiden oranssinokkaisten muukuvien lintujen näkeminen on jopa tälläkin saarella epävarmaa, koska ne muuttavat vasta keväällä takaisin saarille.
Muista saarista lisää tulevissa postauksissa.
Lisää Färsaarista:
Streymoy – Färsaarten suurimman saaren monipuoliset kasvot
Neljä erilaista vaellusta Färsaarten koillisilla saarilla, ja muutama tunneli matkalla
Färsaarista muissa blogeissa:
Terveisetpaivantasaajalta.com
Matkataan Mutkitellen 
Luonto on kyllä niin erilaista Färsaarilla ja lampaita enemmän kuin ihmisiä. Itse olin viikon Färsaarilla vuonna 2006 ja samanlaisina muistan nuo maisemat. Suosittelen linturetkeä veneellä koska jyrkiltä rinteiltä löytyvät parhaat bongauskohteet.
TykkääLiked by 1 henkilö
Veneretki on hyvä vinkki. Kalliojyrkänteitä ei todellakaan tee mieli katsella ylhäältäpäin. Veneretkellä on myös usein opas, mikä on linturetkillä myös hyvä olla mukana, ainakaan, jos ei itse lintuja erityisemmin harrasta. Lunnit oli valitettavasti vielä merellä, sen vuoksi jätimme tämän aktiviteetin tällä kertaa välistä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Färsaarilla voi myös liikkua julkisilla, ainakin aikuisporukassa, ihan kivasti. Voi ottaa myös helikopterit avuksi, sillä ne ovat saarilla osa paikallisliikennettä ja siten siis hyvin edullisia, taisi olla Torshavnista Klaksvikiin alle 20 euroa lento!
Tuo vihreys on kyllä silmiinpistävää ja sen myötä tietysti kosteus, sillä eivät ne ruohokatot kuivassa ilmanalassa kauaa vihertäisi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Busseja siellä tosiaan kulki säännöllisesti eri kylien välillä. Färsaarilla kauneimmat kohteet eivät useinkaan ole kylissä vaan kylien välissä. Upean vesiputouksen, lammaslauman tai muun maisemallisen syyn takia extempore pysähdys ei bussilla useinkaan onnistu. Mielestäni parhaat pikkukylät on myös julkisen liikenteen ulottumattomissa, toki niihinkin pääsee, jos osallistuu esimerkiksi opastetuille retkille.
Atlantic Airwaysin helikopterit kulkevat saarten välillä ja hinta on tosiaan aika kohtuullinen. Lennot on kuitenkin melko sääalttiita ja esimerkiksi meidän siellä ollessa koneet eivät liikkuneet.
TykkääTykkää
Upeita maisemia ja hyvät kelitkin teille osunut! 🙂 Färsaarilla en ole vielä käynyt, ja tuskin ihan lähivuosina se tulee vielä ajankohtaiseksikaan. Ennemmin tai myöhemmin haluan kuitenkin päästä sielläkin käymään jo maisemienkin vuoksi, mutta myös helikopterilennot houkuttavat!
TykkääTykkää
Voi jestas miten kaunista 😍
Kyllä noista maisemista todellakin Islanti tulee mieleen, se onkin yksi suosikkimaistani, olisi ihanaa päästä Färsaarillekin käymään!
TykkääTykkää
Kiitos tästä jutusta! Tässä hyviä vinkkejä saareen aikovalle. Tuo autolla meno saarille Tanskasta käsin voisi olla mielenkiintoinen reissu. Olin keväällä Islannissa ja juuri myös semmoiseen aikaan, ettei lunneja näkynyt. Fär saarille haluaisin matkustaa niin, että näkisin myös lunnit.
TykkääTykkää
Färsaaren tuntuu nyt olevan nosteessa, koko ajan tulee ihania kuvia vastaan Instassa ja moni bloggaajakin on sinne matkalla. Vaikuttaa kyllä luontokohteiden aatelilta, karun kauniita maisemia! Hieman tulee Irlannin rannikkomaisemat mieleen. 🙂 Kiva lukea muistakin saarista.
TykkääLiked by 1 henkilö
Juuri palasin maanantaina tuolta ja lumoavaahan siellä oli. 🙂 tykkäsin kyllä Vagarin saaresta ja sen muutamista nähtävyyksistä. 🙂
TykkääTykkää
Mahtavaa päästä lukemaan, millaisen matkan olette tehneet Färsaarille pienten lasten kanssa! Tuo kohde on jo jonkin aikaa kiinnostanut todella paljon, mutta kaikki jutut, joita tähän mennessä olen lukenut, ovat olleet aikuisten kesken tehdyistä matkoista. On toisinaan tällöin vähän vaikea tällöin hahmottaa, mikä kaikki on doable myös pienten lasten kanssa aktiviteettien ja nähtävyyksien suhteen. Varmasti tieto löytyisi helpostikin, kun rupeaisi vaan kaivelemaan Googlen kätköistä, mutta niin tosissani en ole vielä matkaa ryhtynyt suunnittelemaan. Mutta ehkä tästä tulee lisäpontta ja kohta on matkasuunnitelma työn alla 🙂 Aivan upeilta näyttävät maisemat, eiköhän mekin suunnata tuonne tässä lähivuosina!
TykkääTykkää