Streymoy on Färsaaren suurin saari sekä pinta-alaltaan että asukasmäärältään. Tältä saarelta löytyy myös monipuolisuutta. Etelässä pääkaupunki Tórshavn tarjoaa eurooppalaista urbaania kaupunkikulttuuria, mutta samalla saaren pohjoispäässä pääsee nauttimaan hyvin perinteisestä maalaismiljööstä. Streymoylta löytyy korkeaa ja jylhää rantakalliota, matalaa suojaisaa lahdenpohjaa, mutta myös lampaita, hevostalleja sekä luontoa.

Tórshavn
Färsaarten pääkaupunki Tórshavn sijaitsee Streymoyn eteläosassa. Tällä hetkellä lähes puolet Färsaarten asukkaista asuu pääkaupungissa, mutta kaupunkina Tórshavn on melko tuore. Noin sata vuotta sitten paikalla olleessa kylässä asui vain noin sata asukasta.
Majapaikkamme Färsaarilla oli Tórshavnissa, mutta muuten emme täällä paljon aikaamme viettäneet. The perfect Base in Tórshavn oli nimensä mukaisesti täydellinen majapaikka tiimillemme. Kahden makuuhuoneen asunto kävelymatkan päässä Tórshavnin keskustasta, ja pihassa oma autopaikka. Asunto oli siisti ja Airbnb -hostimme Drós erittäin avulias. Kävimme toki Tórshavnissa muutamassa paikassa.

Tórshavn marina on yksi kauneimmista käymistämme marinoista. Satama-altaassa kalastusalukset, turisteja kuljettavat charterit ja purjeveneet ovat sulassa sovussa sekaisin. Tämä ei ole turisteja varten rakennettu kiiltokuvapaikka, vaan aidon elävä, mutta kaunis satama. Satama-allasta ympäröivät rakennukset erottuvat värikkäinä taustalla. Tämä on paikka, jossa on vaan pakko kaivaa kamera esille.

Satamasta poispäin kävellessä katujen varsilla on putiikkeja, joista saa myös paikallisesti tuotettuja tuotteita. Toki kaupoista löytyi myös matkamuistoja, mutta jopa matkamuistot olivat pääasiassa paikallisesti valmistettuja. Se onkin tämän kaltaisissa turistinähtävyyksissä valitettavan harvinaista muualla.
Tinganes on Tórshavnin vanhakaupunki. Kaupunginosasta löytyy ihan keskustasta vanhoja puutaloja, joissa on aidot ruohopeitteiset katot. Samalta alueelta löytyy myös Faroese løgting eli parlamenttitalo.

Fort Skansin on linnoitus, jonka historia alkaa jo 1500-luvulta. Ranskalaiset merirosvot tuhosivat alkuperäisen linnoituksen kun eivät saaneet vaatimaansa 100 härkää, 200 lammasta, 500 paria lapasia, 1200 paria sukkia ja 60 yöpaitaa haluamassaan aikarajassa. Sinänsä ihan realistinen vaatimus 🙂
Linnoitus rakennettiin uudelleen ja on sittemmin palvellut useiden eri aikakausien ja kriisien aikana.

Toki kaupungissa on myös katedraali, museoita ja kulttuurikeskus, mutta ne jäivät toiseen kertaan.
Tórshavnissa vakituisena majapaikkana oli sekä hyvät että huonot puolensa. Hyviin tietysti lukeutui se, että siellä oli parhaat palvelut. Sekä kauppoja että ravintoloita Tórshavnin ulkopuolella oli, ainakin nyt sesongin ulkopuolella melko harvakseltaan, mutta täältä niitä löytyi ja sunnuntaita lukuunottamatta ne olivat myös hyvin avoinna. Huono puoli majailusta Tórshavnissa oli se, että meidän piti useampaan kertaa ajella edes takaisin Tórshavnin ja keskisaaren väliä. Tosin tässä ajassa ei näihinkään maisemiin ehtinyt kyllästyä.

Tórshavniin kulkee kaksi reittiä Streymoyn saaren keskiosasta ja saaren keskiosan kautta edelleen muille saaarille. Suurempi tie kulkee rantaviivaa seuraten ja toinen, hieman hitaampi, vuorten päällä. Vuorten päällä kulkeva reitti on merkitty maisemareitiksi eikä syyttä. Tämän reitin maisema muistutti hyvin paljon sitä, mitä olimme nähneet Islannissa ja toi esille saaren vulkaanisen alkuperän.
Rantareitti ja etenkin Kaldbaksfjørðurin maisemat olivat kuitenkin enemmän mieleemme. Vaikka jossain vaiheessa edestakainen ajo olisi harmittanutkin, Kaldbaksfjørðurin maisemien kohdalla harmitus muuttui joka päivä ihailuksi. Maisema tällä lahdella oli joka päivä niin erilainen mutta aina yhtä kaunis.

Sää Färsaarilla
Sää on Färsaarilla asia, johon kannattaa varautua. Säät vaihtelevat nopeasti ja täysin ennakoimattomasti. Säätiedotusta on aika turha katsoa, sillä joka päivä sataa ja joka päivä paistaa. Kesällä sää on aurinkoisin, mutta samanaikaisesti mereltä saapuu usein sumupilviä, jotka peittävät saaret alleen.
Saarilla kulkiessa sää vaihteli usein, mikä toi kulkemiseen ihan oman vivahteen. Joka kerta ajaessamme tunnelin läpi vuoren toiselle puolelle odotimme jännityksellä minkälainen sää toisella puolella odotti. Saman jännityksen pystyi kokemaan jo siirtyessä niemenkärjessä toisesta vuonosta tai lahdesta toiseen.
Joskus horisonttiin katsoessa pystyi näkemään useampia säärintamia yhdellä kertaa.

Saksun
Jos Färsaarilta pitäisi sanoa yksi paikka, jonne ehdottomasti pitää mennä, suosittelisimme Saksunia.

Saksun on pieni kylä Streymoyn pohjoislaidalla. Kylään ei eksy vahingossa, vaan sinne pitää tietoisesti mennä. Vaikka kylään johtava yhdensuuntainen tie onkin yli 10 kilometrin mittainen, matka itsessään on jo näkemisen arvoinen. Yksikaistainen tie kiemurtelee alkumatkan yhdessä Stórá-joen kanssa laakson pohjalla. Vastaantulevia autoja varten tielle on rakennettu ohituspaikkoja. Kaaosta aiheuttavat lähinnä lampaat, jotka eivät liikennesäännöistä niinkään piittaa.

Saksunissa on parikymmentä pääasiassa ruohokattoista taloa. Kylää ympäröi korkeat ja jyrkät vuorenseinämät, paitsi yhdellä laidalla niitty laskeutuu mereen. Vuono on aikoinaan ollut syvä ja erinomainen satamapaikka, mutta paikalla on nyt hiekkapohjainen matala vuorovesilaguuni. Vuorten seinämillä näkyy siellä täällä vesiputouksia. Maisema on eksoottisen uniikki.
Joki jakaa kylän kahtia. Oikeanpuoleinen tie vie sille puolelle kylää, jossa on kirkko ja museo.
Museo on yksi niistä kiviseinäisistä ruohokattoisista taloista, Dúvugarður- niminen maatalo, jossa pääsee näkemään aidon Färsaarelaisen lammasfarmin elämää. Täällä ei myökään tarvitse miettiä kuvaavansa jonkun kotia, koska täällä kuvaaminen on sallittua.

Saksunissa asuu edelleen 19 ihmistä. Yksityisalueet olivat elegantisti mutta määrätietoisesti aidattu sähköaidalla. Ihmisen yksityisyyttä näissä paikoissa tulee kaikesta huolimatta kunnioittaa. Tosin kiitos junioritiiminne, sähköaidat tuli myös testattua, ja ainakaan vielä tähän aikaan sesongista sähköä ei oltu kytketty päälle.
Edelleen samalta puolen jokea löytyy valkoinen rapattu, niin ikään ruohokattoinen kaunis kirkko hieman lähempää rantaa.

Joen vasemmalla puolella on parkkipaikka. Parkkipaikalta lähtee polku alas laguunille ja merenrantaan, johon kannattaa patikoida, mikäli aika ja sääolosuhteet sallivat.
Kesällä täällä on ilmeisimmin enemmänkin turisteja. Näin sesongin ulkopuolella ja illalla saimme nauttia näistä maisemista ihan keskenämme.
Kirkkoja
Färsaarilla näyttää olevan kirkko melkein joka kylässä. Tilastollisesti kuitenkin vain joka toisessa kylässä, eli keskimäärin jokaisessa yli 75 asukkaan kylässä. Kaikkiaan luterilaisia kirkkoja on yhteensä 62. Historiallisesti kirkkojen suuren määrän selittää hankalat kulkuyhteydet, koska usein kirkkomatka piti tehdä kävellen vuoren toiselle puolelle, jolloin kyläläisten oli järkevämpi rakentaa oma kirkkorakennus.
Kirkot olivat kaikki vielä hyvässä kunnossa ja ilmeisen aktiivisessa käytössä.

Jalkapallokenttiä
Saarilla näyttää olevan myös katsomollisia jalkapallokenttiä lähes yhtä paljon kuin kirkkoja. Jalkapallo on saaren ylivoimaisesti suosituin urheilumuoto, ja tällä hetkellä yli 5000 saarelaista harrastaa aktiivisesti lajia. Suurin osa kentistä on karujen sääolosuhteiden vuoksi tekonurmia.
Vestmanna
Kaupunki suojaisan vuonon päässä Streymoyn ja Vágarin välissä toimi luonnollisena lauttasatamana reitillä näiden kahden saaren välillä. Vágatunnelin rakentaminen vähensikin läpimenoliikennetta, mutta Vestmannan satama on edelleen hyvin vilkas paikka ja keskeinen elementti kaupungin keskellä.

Paitsi kalastusalusten kotilaiturina, Vestmannan satama on myös vilkas turistisatama. Sieltä lähtee erikokoisia kuljetuksia merelle, mutta tärkeimpänä kohteena useilla on Vestmannabjørgin rantakalliot. Näillä kallioilla voit nähdä mm. lunneja.
Vestmanna jäi mieleen sympaattisena ja aitona satamana, jossa oli ehkä jotain samaa kuin satamissa yleensä omassa lapsuudessa. Aktiivista toimintaa, kulahtaneita rakennuksia ja enemmän tai vähemmän ruosteessa olevia veneitä.

Vastuullinen turismi
”Faroe Islands closed for maintenance”: Syy minkä takia meillä jäi tällä kertaa opastetut turistikierrokset tekemättä, oli paitsi aikataulut myös ajankohta.
Huhtikuun viimeinen viikonloppu oli varattu saaren ylläpitotöihin. Paikallisten lisäksi yli sata vapaaehtoista oli tullut saarelle huoltamaan ja entisöimään turistinähtävyyksiä. Färsaarten turismi on ollut nousussa jo useiden vuosien ajan, ja yhä suurempia turistimassoja odotetaan seuraavien vuosien aikana. Monet saarten nähtävyydet ovat luontokohteita, ja karun saariston luonto on herkkää kulumiselle ja hitaasti uusiutuvaa.

Meille tämä viikonlopun erityisagenda selvisi vasta lähtöpäivänä. Asia ei ollut mitenkään tullut esille esimerkiksi varatessamme lentoja, majoitusta tai Färsaaren turismisivuilta. Toisaalta emme missään käymässämme kohteessa törmännyt huoltotöihin, emmekä koe, että meillä jäi mitään erityistä saarilla tekemättä tai kokematta. Olemme matkoilla kuitenkin melko itsekseen paikkoja tutkivia.
Luontokohteissa kävellessämme huomasimme, kuinka tärkeää luonnon ja turismin tasapaino on, ja miten kriittistä on huolehtia kaiken turismin tuoman hypen keskellä myös siitä, mikä on kaikkein tärkeintä. Luonto ja luonnon kauneus on juuri se, minkä takia tälle saarelle tullaan. Herkkä luonto vaatii rajoituksia muunmuassa kulkureittien suhteen ja vahvistusta sekä entisöintiä sinne, missä kulutus on suurinta.

Rinnakkaiseloa paikallisten kanssa. Luontokohteiden lisäksi kauneimpia nähtävyyksia ovat pienet idylliset kylät ja ihmisten asumukset. Näiden näkeminen on tasapainoilua liian turismin ja autenttisuuden välillä, ja matkailijalle jää vastuu toimia hienovaraisesti ja kunnioittavasti kohteissa. Täällä ollaan vieraina toisten kotien lähipiirissä.
Lisää Färsaarista:
Vágar – ensikosketus Färsaariin
Neljä erilaista vaellusta Färsaarten koillisilla saarilla, ja muutama tunneli matkalla
Färsaarista muissa blogeissa:
Terveisetpaivantasaajalta.com
Vaikuttaa kyllä upean kuvankauniilta paikalta! Olen haaveillut jo pitkään pääseväni joskus noiden kuvankauniiden maisemien luo. Nuo ruohokattoiset kylät ja laguunit ❤
Toisaalta tuo luonnon ylikuluminen Färsaarten tapaisissa paikoissa on tosi hyvä pointti, joka saa miettimään, pitäisikö sittenkin yrittää suosia turistien jo pilaamia kohteita, jotta luonto ei vaurioituisi enempää. Toisaalta todella hyvä, että Färsaarilla varaudutaan juuri luomalla merkittyjä reittejä ja vahvistamalla tiettyjä kohtia, jotta eroosio ei pahenisi. Ristiriitaisia aiheita!
TykkääTykkää
Hyvää pohdintaa. Mainitsemasi merkityt reitit ovat yleistymässä monessakin kohteessa, ja hyvä tosiaan niin. Samoin ulkoilupaikkojen läheisyydestä löytyy usein hyviä roskiksia, ja yhä harvemmin näkee roskia enää luonnossa.
TykkääTykkää
Näillä pohjoisen saarilla, kuten Färsaaret, Huippuvuoret ja Grönlanti, tuo värikkyys tekee kyllä iloiseksi. Entisenä purjehtijana päädyin aina ihastelemaan värikkäitä veneitä satamissa ja Torshavn on kyllä tässä mielessä ihan huippupaikka!
TykkääTykkää
Grönlanti olisi kyllä melkoinen bucket-list -paikka vielä, ja sitä joskus tutkiessamme kiinnitimme myös huomiota iloisen värisiin rakennuksiin!
TykkääTykkää
Mielenkiintoista ja niin kaunista ❤ maisemat näyttävät tuolla niin uniikeilta. Tuo Saksunkin, ajatella, että ihmisiä asuu noin pienissä kylissä keskellä luontoa. Kiva, että kirjoititte ja raotitte myös tuota vastuullisuus-näkökulmaa. Se kiinnostaa ja on tärkeä aihe. 🙂
TykkääTykkää
Monta kivaa kylää jäi vielä käymättä ajanpuutteen vuoksi, ja jokaisella kylällä olisi oma tarinansa.
TykkääTykkää
Onpas kerrassaan söpöjä pieniä kyliä. Eritoten nuo puutalot kattoineen on kyllä niin kauniita ja kuvauksellisia. Kiva oli myös lukea saaren vastuullisuudesta.
TykkääTykkää