Käytännön vinkkejä Etelä-Koreaan

 

Korea_vinkit_kansikuva

Kieli

Tervehdys ”hei” on koreaksi 안녕하세요 (annyeonghaseyon) ja kiitos 고맙습니다  (gomabseubnida).  Puhutun kielen ymmärtäminen oli täysin mahdotonta. Näitä muutamaa opettelemaamme sanaa lukuunottamatta emme edes yrittäneet opetella koreaa.

Kirjoitettu kieli oli lähes yhtä hepreaa. Kirjoitus on yhdistelmä allekkain kirjoitettuja äänteitä ja peräkkäin kirjoitettuja sanoja. Eteläkoreassa kirjoitusta kutsutaan nimellä Hangul.  Lapsista kirjaimet olivat huvittavan näköisiä ja he alkoivatkin keksiä niille nimiä, kuten ”yhdellä jalalla seisova tyyppi ” 우, ”teltta” 쇼, ”batman” 뷰, tai tarinoita ”ihminen, joka avaa oven ja tapaa miehen silinterihattu päässä makaamassa hauta-arkussa”  위험. Tämä viimeinen tarkoittaa vaaraa (danger), eli tärkeä tietää!

Pyykinpesusta tuli hyvin mielenkiintoinen operaatio.
Ongelma 1: Kaupassa ei ollut ainoatakaan pakkausta, joissa olisi ollut ensimmäistäkään latinalaista aakkoskirjainta, eikä myyjä puhunut mitään osaamistamme kielistä. Mutta onneksi elekieli auttaa aina; vaatteiden hypistelyyn myyjä vastasi nyökkäämällä.
Ongelma 2: Pesukoneessa kaikki ohjelmat olivat koreaksi. Onneksi meillä on myös kotona edestä täytettävä kone, ja numerot ovat yhteisiä. Yritys-erehdys-menetelmällä löytyi sopiva pesuohjelma. Kuivausohjelmaa emme löytäneet, mutta kesällä vaatteet ovat ohuempia ja ilma kuivattaa nopeammin.

Ratkaisuna kieliongelmaan löysimme sittenmmin Googlen translate-apsin, joka käyttää mobiililaitteen kameraa, tunnistaa kirjaimet ja kääntää tekstin. Tämä apsi oli yllättävän luotettava ja laaja-alaisesti sanoja tunnistava, etenkin kun käytti käännöstä korea-englanti. Ei tarvitse nettiyhteyttä toimiakseen.

google translate in action
Googlen käännösapsi käytännössä.

Autoilu

Ajokortti. Lähes joka maassa, jossa olemme auton vuokranneet, on ainakin Autoliiton sivuilla maininta, että kansainvälinen ajokortti vaaditaan. Kortti on vain vuoden (toinen malli kolme vuotta) voimassa ja niitä on kertynyt jo iso pino, eikä niitä ole ikinä kysytty tai edes haluttu mitenkään autovuokraamon tai poliisin puolesta noteerata. Korea on poikkeus: Kansainvälinen ajokortti on pakollinen, ja auton vuokraus ei pelkällä eurooppalaisella ajokortilla ole mahdollista. Itseasiassa sitä ei vuokraamossa edes katsottu.

Muutoin autoilu oli suhteellisen samanlaista kuin mihin olemme Euroopassa tottuneet. Liikenne on vasemanpuoleista ja liikennemerkit hyvin ymmärrettäviä. Kaupunkien nimet olivat merkeissä paikallisen kielen lisäksi myös latinalaisilla kirjaimilla, joten suunnistaminen oli helppoa.

Liikennevalot. Risteyksissä oikealla kääntyminen on sallittu myös punaisilla valoilla, kunhan pysähtyy ensin risteyksen kohdalla. Tämän opimme hyvin nopeasti. Lähes kaikissa risteyksissä, joissa oli liikennevalot, oli myös ”red light camera”. Ilmeisesti paikallisilla ei ole tapana noudattaa punaista valoa.

Ylhäällä keskellä tietä vilkkuvat liikennevalot jäivät meille mysteereiksi. Yleensä ne vilkkuivat keltaisina, jolloin liikenne sujui normaalisti, mutta muutamaan kertaan valot olivat punaiset, ja liikenne sujui silti normaalisti. Muutoin liikennemerkit olivat hyvin ymmärrettäviä.

Irun-myeon, Geoje, South-Korea
Liikennemerkit olivat selkeitä ja kaupunkien nimet myös latinalaisilla kirjaimilla.

Navigaattorit ovat hyviä ja luotettavia. Kannattaa jo kuitenkin autoa vastaanottaessa varmistaa, että navigaattorin kieli on vaihdettu englanniksi. Meillä ensimmäisen auton kanssa tästä oli huolehdittu, mutta toisen auton kohdalla huomasimme ongelman vasta lähtiessämme ja jouduimme palaamaan takaisin. Kielivalinta koreasta englanniksi ei ole välttämättä ihan helppoa, ellei ymmärrä korealaisia kirjaimia.

Käyttämiimme navigaattoreihin oli rakennettu hauska välitön palautteenantotoiminto. Etelä-Koreassa teillä on aika paljon hidastetöyssyjä. Kun töyssyyn ajoi navigaattorin mielestä liian kovaa, se antoi matalan ja pitkän ”tööt”-äänen. Kun vauhtia hidasti, navigaattori palkitsi korkealla ja lyhyellä ”pip-pip”-äänellä. Ainakin näin lyhyellä aikavälillä äänet huvittivat ja ehkä jopa ohjasivat ajotyyliä kohti positiivista palautetta.

Sänky

Perinteisesti Koreassa on nukuttu Yo-sängyllä. Tämä on hyvin ohut patja suoraan kovalla lattialla. Yo vastaa hyvin paljon monille tuttua japanilaista futonia, mutta korealainen vastine oli vielä ohuempi. Varsinaisena sänkynä meillä ei yhdessäkään hotellissa ollut yo-sänkyä. Eräässä, jota harkitsimme, tämä sänkytyyppi oli erikseen mainittu.

Sen sijaan lähestulkoon jokaisessa hotellissa, jossa pyysimme lisäsänkyä, oli huoneen lattialle tuotu muutama kappale täkkejä. Onneksi lapsemme ovat pieniä ja kevyitä. Joskus olemme itsekin paremman puutteessa tehneet lapsille lisäsängyn hotellihuoneen täkeistä, joten meille tämä toimi aivan hyvin. Aikuiselle tai vähän isommalle lapselle tämä olisi ehkä vähän kova alusta nukuttavaksi.

Korean yo-bed
Korealainen Yo-sänky, eli suomalaisittain täkki lattialla.

Vessat

Erilaisia vessoja Koreassa on koko skaala. Perinteisiä aasialaisia kyykkyvessoja näkee edelleen etenkin julkisissa paikoissa, vaikkakin ”tavalliset” wc-istuimet ovatkin nykypäivänä ehkä jo yleisempi malli. Julkisia vessoja on paljon ja nämä ovat todella siistejä. Vessoista löytyy myös hyvin roskiksia, joita muutoin on kaupungissa hyvin vaikea löytää.

Toinen ääripää on sitten sähköiset wc-istuimet, joissa joko paneelista tai kaukosäätimestä pystyi valitsemaan erilaisia toimintoja. Istuimen lämmitin on kaikissa vakiona, samoin useat eri tarpeisiin tai erilaisille anatomisille rakenteille suunnatut suihkut sekä kuivaus. Osassa pöntöistä pystyi vielä valitsemaan itselleen mielialaan sopivan musiikin.

 

Korealainen wc kontrollipaneeli
Onneksi suurimmassa osassa vessoissa ohjeet olivat myös kuvallisina.

Raha

Koreassa hintataso on noin eurooppalaista luokkaa. Pienelläkin päiväbudjetilla voi toki pärjätä, mutta toisaalta etenkin turistien suosimiin nähtävyyksiin pääsy voi olla hyvinkin kallista.

Hinnat ovat useissa paikoissa nähtävillä. Verot, tipit ja muut mahdolliset lisät on jo valmiiksi laskettuna hintaan. Jos hinta ei ole näkyvillä, hinta on se mikä ensimmäisenä mainitaan. Korealaiset eivät välttämättä pidä tinkimisestä. Ravintoloissa tai palveluista ei oleteta tippiä, toisaalta ei sitä myöskään katsota pahalla. Luottokortti käy lähes kaikkialla.

Huom. Luottokortti annetaan ja palautetaan usein kahdella kädellä poikittain. Tämä on useissa aasian maissa osoitus kunnioituksesta. Tällöin se otetaan myös vastaan kahdella kädellä. Sama käyntikorttien kanssa.

Julkinen liikenne

Julkinen liikenne kaikkialla Koreassa on luotettavaa ja edullista.  Busseja ja metroa varten kannattaa ostaa T-Card, etenkin jos tätä kulkutapaa käyttää useammin kuin kerran. Huomioi kuitenkin että T-Cardin ostaminen ja lataaminen ei ainakaan kesällä 2019 onnistunut kuin käteisellä (?)

Luotijunat ovat erinomainen vaihtoehto matkustaa kaupunkien välillä. Junat ovat siistit, kulkevat täsmällisesti ja kova vauhtikaan ei matkustaessa tuntunut mitenkään oudolta. Matka Busanista Souliin eli noin 420 km kesti noin kaksi ja puoli tuntia.

high speed train, South Korea

Liput voi varata etukäteen nettisivuilta, joilla varaus onnistuu myös englanniksi. Lippuja saa myös rautatieasemien palvelutistiltä. Matkoilla on tullut nähtyä jos jonkinlaisia rautatieasemia, mutta näin avaria, siistejä ja turvallisia rautatieasemia ei ole vielä toistaiseksi tullut muualla maailmalla vastaan.

Junassa, tai ainakin siinä vaunussa jossa istuimme, oli puhuminen kielletty. Lasten kanssa tämä oli tietysti hieman haastavaa, mutta tässä kohtaa matkaa pieni hiljainen hetki tuntui toisaalta ihanalta. Hiljainen junan vaunu, jossa voi keskittyä työntekoon, on juuri se, mitä toivoisi Suomessakin olevan.

Suihkut ja uima-altaat

Suihkusandaaleja toivotaan käytettävän jopa hotellihuoneen suihkuissa. Jokaisesta hotellihuoneesta löytyy yleensä lainattavat sandaalit, jollei omia ole.

Uima-altaalla tai rannalla useat ovat pukeutuneet pitkähihaisiin paitoihin ja housuihin mutta syynä ei ole niinkään häveliäisyys vaan suojautuminen auringon valolta. Uima-altailla usein vaaditaan uimareilta hattu, joka tuntui oudolta. Altailla usein vain oleskellaan tai uidaan rauhallisesti, jolloin muukin kuin uimahattu pysyy päässä.

Lapsille oltiin usein altailla tarjoamassa tai määräämässä pelatusliivejä edellytyksenä altaaseen pääsemiseen. Tämä meidän uimataitoisille sukeltamista rakastaville lapsille ei sopinut.

Jeju, South Korea
Pitkähihaisten UV-asujen lisäksi lapsilla olisi kuulunut olla hattu sekä kellukkeet.

Sähkölaitteet

Adaptereita ei tarvitse ottaa mukaan. Jännite on 220 V. Sähköpistokkeet ovat lähes poikkeuksetta samanlaisia kuin Suomessa.

Kulttuuri

Korealaiset ovat varautuneita ja korrektisti käyttäytyviä. Konfutselainen hierarkia ja etiketti koetaan tärkeinä.  Matkailijalle tämä korealainen etiketti näyttäytyy muunmuassa seuraavissa tilanteissa:

  • Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan. Bussissa ja metrossa heille annetaan pyytämättä paikka. Toisaalta vanhukset myös tietävät itse asemansa; tungoksessa kyynärpäitä käyttävä, etuileva mummo ei ole poikkeus.
  • Kiitos ja anteeksi eivät ole tarpeellisia sanoja; asia ymmärretään ilman sanomistakin. Esimerkiksi oven avaamisesta ei tarvitse kiittää ja tönimistä ei tarvitse pyytää anteeksi.
  • Taloon tai huoneeseen sisäänastuttaessa otetaan kengät pois jalasta.  Lattialla nukutaan ja syödään, eikä siinä kävellä likaisilla kengillä.

Injeongmun Gate, Seoul, South Korea

Korealaiset eivät tunne käsittä ”personal space”. Ihmisiä on paljon ja ne mahtuvat pieneen tilaan. Töniminen ja koskettaminen kadulla on sallittua.

K-pop. Korealainen pop kulttuuri jakaa ihmiset kahteen ryhmään; joko ymmärrät sitä tai sitten et.  Vaikkakin musiikki on tärkeässä osassa tätä kulttuuria, se on myös hyvin visuaalista. K-pop ryhmät ovat usein täysin keinotekoisesti perustettuja ja heidän intensiiviseen koulutukseen kuuluu myös tanssia, esiintymistä ja estetiikkaa.

Selfieitä otetaan paljon ja niihin kuuluu poseerata. Kuvissa pää on usein vinossa ja kädet kuuluvat olla kasvojen kummallakin puolella. Sormimerkeistä ainakin sormisydän ja voitonmerkki ovat yleisesti käytettyjä.

Mireuksan, Tongyeong, South Korea

Piirroshahmot. Useat kansainvälisestikin tunnetut animaatiot tuotetaan Etelä-Koreassa. Korealaiset ovat ylpeitä hahmoistaan ja hahmot ovat hyvin tärkeä osa arkipäivää Koreassa myös aikuisillekin. Hahmoja näkyy kaduilla kuvina, patsaina, logoina, tuotteina. Ihan joka paikassa. Nämä hahmot tekevät maasta jotenkin sympaattisemman oloisen ja etenkin lasten kanssa matkustaessa nämä olivat tärkeä lisä matkaan. Tapasimme monia tuttuja hahmoja reissun aikana eri muodoissa


즐거운 여행 되세요 
(jeulgeoun yeohaeng doeseyo)  – hauskaa matkaa!


16 thoughts on “Käytännön vinkkejä Etelä-Koreaan

  1. Pääsin kerran Soulin K-pop-studiolle ja se oli todellakin ihan oma maailmansa. K-pop tuntuu olevan mielettömän suosittua Koreassa. Lapsilla oli mainioita muistiohjeita korealaisiin kirjaimiin, jollei noilla ohjeilla muista niin ei sitten millään.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kävin Etelä-Koreassa vuonna 2010. Muistan vierailun vuosiluvun oikein hyvin, koska juutuimme sinne tuhkapilven takia hieman liian pitkäksi aikaa 😀

    Julkinen liikenne oli todella sujuvaa, kunnes harhaannuin liian kauaksi. Sitten ei ollutkaan kuin korealaisia merkkejä Ja juu-ei. Sillon ei ollut vielä mitään näppäriä appseja…

    Tuolloin tutustuin myös ensimmäistä kertaa tuollaiseen kuivaavaan ja hajustavaan vessanpönttöön. Olen niiden salainen fani. Nytkin Bangkokissa hihkuin hiljaa mielessäni, kun muutamassa hotellissa oli vastaava viritelmä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s