Matkataan Mutkitellen

Ajelemme Etoshasta lounaaseen kohti Swakopmundia. Olimme päätyneet jakamaan matkan kahtia ja yöpymään tällä välillä. Navigaattori käskee kääntymään hiekkatielle ja kertoo, että matkaa hotelliimme on vielä hieman yli 10 km. Tie on suora ja ympärillä ei näy muuta kuin hiekkaa ja matalaa harvaa pusikkoa. Muutama apina viettää aikaansa tien laidassa, mutta ihmisiä, kyliä tai mitään muutakaan, mikä herättäisi mielenkiintoamme ei matkan varrella tule vastaan.

Tässä vaiheessa aloimme kyseenalaistamaan hotellivalintaamme. Miksi ihmeessä tänne on joku rakentanut hotellin? Miksi me päädyimme valitsemaan juuri tämän? Jälkimmäiseen kysymykseen oli helppo vastata. Matkan puolivälissä ei hotelleja ollut kovinkaan montaa, ja päädyimme valitsemaan niistä kahdesta sen, joka ei ollut parkkialueen näköinen aidattu hiekkakenttä.

Viimein tulee näkyviin risteys ja hotellin portti. Tie muuttuu pienemmäksi ja kuoppaisemmaksi. Ylhäällä vuoren päällä näkyy jotain rakennuksia ja näiden suuntaan menee myös tie. Tie kapeutuu entisestään ja jyrkkenee jyrkkenemistään. Lopulta tie on huomattavan jyrkässä kulmassa, yhden auton levyinen ja sitä minne se päätyy ei näe. Pitää vain luottaa. Tien vieressä on kyltti, jossa lukee ”Difficult roads often lead to beautiful destinations”. Tässä kohtaa lause herättää lähinnä hilpeyttä, mutta hetken kuluttua lauseen merkitys avautuu.

Vuoren päällä ympäröivä maisema avautuu aivan uudella tavalla.  Alhaalla näkyy laakso, ja laakson toisella puolella samanlainen jyrkkä ja korkea vuorenrinne, jollaiselle mekin olimme kiivenneet.

Ugabin laaksossa on joskus vuosituhansia sitten virrannut Ugab-joki, joka oli muovannut ympäristöään.  Tai virtaa se joki nykyäänkin, mutta tässä kohtaa joen yläjuoksulla vettä virtaa vain rankan sateen jälkeen ja korkeintaan laakson pohjalla, Useimmiten silloinkin vain maan alla. Mutta maisemat olivat edelleen jäljellä.

Hotelli, jonne olimme tulleet, on Ugab Terrace Lodge.  Hotellin jokainen 16 mökkiä on rakennettu jyrkänteen reunalle. Mökeistä avautui aivan uskomattoman upea näkymä ympäröivään laaksoon ja sen takana oleville vuorille.

Näköalan lisäksi ylhäällä vuorella on huomattavasti miellyttävämpi olla. Lämpötila on yhtä kuuma kuin alhaalla laaksossa, mutta vuoren päällä puhaltava tuuli teki olemisesta huomattavasti miellyttävämpää.

Mökit on rakennettu perinteisesti savesta tai savimaisesta aineesta. Koristelu oli tehty paikallista tyyliä kunnioittaen, mutta modernilla vivahteella.  Mökin sisustus jatkoi samalla linjalla. Sänkyä lukuunottamatta kaikki huonekalut olivat kiinteä osa savista rakennetta. Kylpyhuoneen suihkuseinä ja lavuaaripöytä, samoin kuin sängynpääty tai tavaroiden säilytykseen tarkoitettu sivupöytä, sulautuivat saumattomasti kokonaisuuteen.  Teräviä nurkkia ei ollut, ja kovasta materiaalista huolimatta huone oli hyvin pehmeän oloinen.

Isot ikkunat mahdollistivat maisemat joka suuntaan. Sänky oli sijoitettu niin, että aamulla sai herätä auringon nousuun ja katsella samalla ensimmäisenä maisemaa vastakkaisille vuorille.  Lapsille tuotujen lisäsänkyjen vuoksi huone oli ehkä hieman ahdas, mutta me olimme tähän järjestelyyn hyvin tyytyväisiä.

Mökin edessä oli parveke. Siinä viinilasi kädessä istuessaan huomasi nyt ymmärtävänsä sen, miksi joku oli tänne hotellin rakentanut.

Hotellin päärakennus oli rakennettu niemekkeelle. Laakso avautuu tästä suunnasta leveämpänä, ja horisontissa näkyi useampia tasahuippuisia jyrkkiä kalliopilareita ja  pöytävuoria.  Näitä kutsutaan Ugabin terasseiksi (Ugab Terraces). Ugabin terassit (mesos and buttes) ovat muodostuneet viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana Ugab-joen tulva-alueelle pehmeämmän sedimentin vähitellen hävitessä kovemman hiekkakiven ympäriltä.

Kuuluisin Ugabin laakson pilareista on nimeltään Vingerklip.  Tämä sormea muistuttava kapea ja korkea pilari on alhaalta katsottuna yksinäänkin uskomattoman kaunis, mutta ylhäältä nähty pilareiden muodostama kokonaisuus on tätäkin upeampi. Maisema muistutti hyvin paljon turistimassojen suosimaa Arizonan Monument Valleyta. Täältä vain ne turistimassat puuttuvat.

Hotellilta lähti useampia erimittaisia patikointipolkuja. Lyhyin näistä oli vain muutaman sadan metrin mittainen. Pisimpään suositeltiin varaamaan noin kaksi tuntia. Vaelluksella sai todenteolla harjoitella keskittymistä, sillä paikkapaikoin polku oli hyvin kapea, ja heti polun vierestä lähti kymmenien metrien jyrkkä pudotus alas kivikkoon. Onneksi välillä oli leveämpiäkin paikkoja, joissa pystyi myös nauttimaan maisemista.

Uima-allas oli rakennettu mukailemaan maaston muotoja kolmeen eri tasoon.  Vesi oli kuitenkin tällä hetkellä altaissa vähissä, ja uiminen onnistui vain alimmassa altaassa.  Maisema avautui altaalta suoraan laaksoon ja Ugabin terassien suuntaan. Parhaiten allasallue soveltui juurikin maisemista nauttimiseen.

Aamupalan lisäksi yöpymiseen sisältyi myös illallinen. Ateriavaihtoehtoja oli tasan yksi, Ruoka tarjoiltiin auringon laskiessa. Täydellisempää ajankohtaa tässä ravintolassa ja näissä maisemissa ei olisi voinut olla. Tosin välillä ei tiennyt olisiko pitänyt keskittyä hyvään ruokaan vai upeaan auringonlaskuun.

Kahvia ja mehua loungessa oli tarjolla vapaasti koko päivän. Muut ateriat ja juomat pystyi tilaamaan listalta erikseen.

Täältä löytyi myös yksi maailman pisimmistä köysiradoista (zip line). Vuoren päältä alas laaksoon liu’utaan 880 metrin matka.  Tämän jälkeen halukkaille on vielä loivempi 630 metrin matkan laakson pohjalla.

Tätä mahdollisuuttahan ei tietysti voinut jättää käyttämättä. Aktiviteetti järjestetään yleensä vain kerran päivässä,  aamupalan jälkeen. Lapset pääsivät myös laskemaan, mutta vain yhdessä aikuisen kanssa.  Alhaalta laaksosta oli kuljetus takaisin hotellille.

Kivasta hotellista lähteminen on aina vaikeaa. Täällä lähdöstä teki vielä vaikeampaa vuorelta alas ajaminen. Hotellin henkilökunta kertoikin, että melkein kaikki uskaltavat ajaa ylös, mutta alaspäin ajamisessa heiltä useammin toivotaan apua.

Aina toisinaan tulee vastaan hotelleja, jotka on merkitty kalenteriin vain ”se välipysähdys ja yöpyminen”, mutta tällä kertaa saimme aivan upean kokemuksen sekä hotellin, että sen aktiviteettien muodossa!