Bilhartsia ja Malawin Nkhata Bay

Alkuvuosi 2009. Afrikan kiertomatka vei meidät reippureissaten Tansaniasta Malawiin, sieltä Etelä-Afrikkaan, Mosambikiin, Swazimaahan ja taas Etelä-Afrikkaan. Niistä ehkä myöhemmin, mutta Malawi osoittautui jalokiveksi. Malawijärvi on maailman yhdeksänneksi suurin järvi, ja siinä on eniten kalalajeja kaikista maailman järvistä (kuka tiesi tämän Trivial Pursuit -kysymyksen?). Sukeltajina halusimme ehdottomasti poiketa täällä ja nähdä miltä Malawijärvessä näyttää.

Useat Suomessakin myytävät akvaariokalat ovat alun perin Malawijärven kaloja. Maisema on kuin suomalaisesta avolouhoksesta: pohjassa ei ollut kasveja lainkaan, vesi oli sameaa, mutta pieniä värikkäitä kaloja oli joka puolella paljon. Mielenkiintoinen ja erilainen sukelluskokemus!

anumatti

Kuva yllä: Tyypillinen helmikuun aamu. Malawissa.

IMG_6201

Kuva yllä: Anu Malawijärvessä.

Paitsi akvaariokaloistaan, järvi on tunnettu myös Bilhartsiasta. Bilhartsia (Schistosomiasis) on makeissa trooppisissa vesissä elävän parasiittimadon aiheuttama infektio. Afrikan lisäksi Bilhartsiaa on tavattu myös Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä. Mato elää staattisissa vesissä, kuten järvissä tai jokien suvantoalueilla. Virtaavilla jokiosuuksilla tai merissä mato ei viihdy.

kalat

Kuva yllä: Malawijärven värikkäitä kaloja ja louhosmaista pohjaa.

Tauti ei aiheuta yleensä mitään ensioireita, mutta madot liikkuvat veren mukana munuaisiin, maksaan ja suolistoon. Ne lisääntyvät munimalla ja pikkuhiljaa vuosien aikana aiheuttavat isojakin vaurioita eri elimissä.

nkhatabay

Nkhata Bay (kuva yllä) on luonnollinen pysähdyspaikka, jos reppureissaaja saapuu pohjoisesta Malawiin ja matkaa etelän suuntaan järven rantaa pitkin. Luonnollisesti paikallinen nähtävyys on Malawijärvi, joten järviveden välttäminen oli kaikin puolin mahdotonta. Sukeltamisen lisäksi tietysti uimme ja meloimme (kuva alla) paikallisilla kajakeilla.

IMG_6278

Nkhata Bayn alueen on sanottu olevan bilhartsiavapaata aluetta mutta ihan kaikkea ei reissuilla kuitenkaan kannata uskoa. DEETiä sisältävällä hyttysmyrkyllä tartunnan mahdollisuutta voidaan ehkä vähentää.

Tauti voidaan kuitenkin myös helposti hoitaa lääkkeellä (vaikuttava aine: praziquantel). Suomessa lääke ei kuulu peruslääkevalikoimaan. Miksi asiaa ei hoitaisi paikan päällä, jossa asiantuntemusta tautiin kuitenkin on enemmän kuin tuhansien kilometrien päässä Suomessa.

Kysyttyämme lääkkeestä saimme ohjeen mennä paikalliselle terveysasemalla. Siellä meidät ohjattiin huoneeseen, jonka oven päällä luki ”FAMILY PLANNING CLINIC”. Lapsia meillä ei vielä tässä vaiheessa ollut, mutta menimme ohjeiden mukaisesti sisälle.

IMG_6218

Aikamme opiskeltuamme seiniltä eri ehkäisymenetelmistä sekä HIV:stä, sairaanhoitaja kutsui meidät sisään vastaanottohuoneeseen. Asiamme kerrottuamme hän kaivoi kaapista kookkaan muovipurkin, jonka päällä luki ”praziquantel”. Tässä vaiheessa luottamus hoitopaikan valintaan taas vahvistui.

IMG_6136

Lääkkeen annostelu menee painon mukaan ja molemmat saimme omaan pieneen minigrip- pussiimme viisi kappaletta pieniä sinisiä pillereitä ja käteen paperisen ohjeen.

Hinta lääkkeestä ja vastaanotosta oli hyvin pieni, ja vaiva lääkkeen hankkimisesta oli vieläkin pienempi. Sen sijaan olimme kokemuksen rikkaampia. Käynti paikallisella terveysasemalla oli ollut mielenkiintoinen.

415461_10150600006754141_1430103342_o

Lääkitystä ei kannata ottaa heti altistuttua, vaan praziquantel tehoaa parhaiten jo hieman isommiksi kasvaneisiin matoihin. Eri lähteistä katsottuna lääkitys tulisi ottaa kuusi, seitsemän tai kahdeksan viikkoa altistumisen jälkeen.

Pienet merkitsemättömät minigrip-pussit sisällään viisi sinistä pilleriä kulkivat rinkan pohjalla usean maarajan läpi ja vielä lentomatkan Johannesburgista Lontoon kautta Helsinkiin. Onneksi emme missään paikassa joutuneet avaamaan rinkkojamme tai selittämään pussien sisältöä.

 

futis

Kuva yllä: Stadion Nkhata Bayn keskustassa. Seurasimme paikallisen futismatsin. 

Viimeinen jännitys oli jo kotiuduttuamme takaisin Suomeen ja noin seitsemän viikkoa Nhakata Baysta lähtemisen jälkeen. Perjantai-illan ohjelmaan kuului lasilliset mehua, viisi sinistä pilleria ja hyvä elokuva. Kumpikaan meistä ei saanut mitään merkittäviä sivuoireita lääkkeestä, ja mahdollinen bilhartsia tuli hoidettua.

Näistä tapahtumista runsas vuosi myöhemmin syntyi meidän esikoisemme. Ehkä käynti perhesuunnitteluklinikalla oli kuitenkin ollut enne.

 

Lähteinä ja lisätietoina aiheesta:

https://www.nhs.uk/conditions/schistosomiasis/

https://www.cdc.gov/globalhealth/ntd/diseases/schisto_burden.html

#matkataanmutkitellen


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s